Vuoden 2022 Sininen pallo palkinnon voittajat ovat Infinna-kuidun kehittäjät ja tuotteistajat Petri Alava ja Ali Harlin
Vuoden 2022 Sininen pallo -palkitut Petri Alava (vas.) ja Ali Harlin. Lataa kuva tästä.
Infinna-kuidun kehittäjät palkittiin työstään tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen eteen. Kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla.
Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2700 litraa vettä. Käytettyjen tekstiilien jatkokäyttö muodostaa oman ongelmansa, sillä käytetyistä tekstiileistä noin 87 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Tekstiiliteollisuus kaipaa kestävämpiä toimintamalleja ja kierrätyskuidut voivat osaltaan tukea kestävyysmurroksessa.
Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin 25.1.2023 Ali Harlinille ja Petri Alavalle Infinna-kuidun kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Ali Harlin työskentelee VTT:llä tutkimusprofessorina ja Petri Alava on Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja.
Infinna ratkaisee tekstiilijätteen ongelmaa, lisää muotiteollisuuden ja kuluttajien tietoisuutta kierrätysmateriaaleista ja vähentää neitseellisen puuvillan tarvetta.
“Infinna on puuttuva lenkki tekstiilien materiaalinkierrätyksessä. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen kierrätykseen perustuvan teollisen ekosysteemin”, kertoo Ali Harlin.
Kierrätystekstiilien avulla voidaan muuttaa muotiteollisuutta ja kuluttajien käyttäytymistä
Myönnetty 100 000 euron arvoinen palkinto on henkilökohtainen kunnianosoitus innovaattoreille, jotka ovat onnistuneet skaalaamaan ympäristötekoja mittakaavaan, joka voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä.
“Isot muotijätit voivat kierrätyskuitujen avulla muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja palvella niitä kuluttajia, jotka eivät muuten välittäisi kestävyyskysymyksistä. Kierrätyskuidut ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa tekstiiliteollisuuden kestävyysmurrosta”, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, joka oli mukana valitsemassa Sininen pallo -palkintoehdokkaat.
Infinna-kuitua valmistaa Harlinin ja Alavan perustama Infinited Fiber Company. Yritys on solminut pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteistyösopimuksia globaalien muotijättien kuten Patagonia, H&M, Inditex ja PVH kanssa.
“Haluamme tehdä tekstiilien kiertotaloudesta arkipäiväistä niin, että jokaisella on mahdollisuus ostaa tekstiilejä, joiden tekemiseen ei ole tarvinnut käyttää neitseellisiä raaka-aineita”, sanoo Petri Alava.
Voit katsoa palkinnonjaon sekä siihen liittyvän keskustelun muotiteollisuuden kestävyydestä ylläolevasta Youtube-tallenteesta.
Lisätietoja:
Harri Lammi, ympäristöhankkeiden johtaja, Tiina ja Antti Herlinin säätiö +358 50 383 1822 harri@tahsaatio.fi
Ensimmäinen Sininen pallo -palkinto 2021 kasviproteiinibuumin keksijöille
Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjät palkittiin vuoden 2021 Sininen pallo -palkinnolla valtavasta muutosvaikutuksesta kuluttajien arkeen
Ruoka on avainasemassa ympäristökriisin ratkaisemisessa. Siksi suomalaisten kasvipohjaisten proteiinien kehittäjät Reetta Kivelä, Maija Itkonen, Jiang Zhong-Qing, Leena Saarinen ja Tarja Ollila saivat yhdessä kaikkien aikojen ensimmäisen Sininen pallo -ympäristöpalkinnon.
Palkinnon perusteena oli erityisesti se, että heidän kehittämänsä tuotteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon samaan aikaan. Kasviproteiinit Härkis ja Nyhtökaura ovat todella löytäneet tiensä suomalaisten lautasille, kun samalla suomalaisten lihansyönti väheni jo toista vuotta peräkkäin.
Vielä on silti paljon tehtävää. Palkitut peräänkuuluttavat koko yhteiskunnalta yhteisiä ponnisteluita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
“Päättäjien, teollisuuden, kaupan ja ruoka-alan ammattilaisten pitää varmistaa, että ihmisille on olemassa vaihtoehtoja. Meidän taas töytyy pitää huolta siitä, että tuotteet ovat niin laadukkaita, että kuluttajat haluavat käyttää niitä,” sanoo Leena Saarinen.
“Tuotantoketjujen kestävyyttä parannetaan koko ajan, mutta niissä on vielä paljon työtä. Alihyödynnettyjä ja -arvostettuja satoja ja raaka-aineita pitäisi käyttää nykyistä paremmin,” sanoo Jiang Zhong-Qing.
Nyhtökauran kehityksessä tärkeää oli heti alussa se, että kehittäjät uskalsivat murtaa tuttuja ajatusrakenteita. Siihen tarvittiin moninaisuutta, sanoo Maija Itkonen.
“Se, että meillä oli heti alussa mukana ei-suomalainen perustaja, pakotti katsomaan ulospäin. Meidän pitää saada muualta tulevat asiantuntijat viihtymään Suomessa, pysymään täällä ja rakentamaan innovaatioita.”
Kaksi erinomaista tuotetta muuttivat markkinaa
Palkintolautakunta päätti jakaa palkinnon Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjien kesken, sillä molempien tuotteiden vaikutus suomalaisten kulutustottumuksiin on ollut merkittävä. Ne ovat yhdessä luoneet kokonaan uuden markkinan lihaa korvaaville helppokäyttöisille tuotteille.
Härkis ja Nyhtis tulivat kuitenkin markkinoille jo vuonna 2016. Miksi ne päätettiin palkita nyt?
Molemmat innovaatiot ovat kestävän ruokajärjestelmän uranuurtajia Suomessa, jotka ovat avanneet latuja muille toimijoille. Palkinnon asiantuntijaraadin mukaan nyt vasta voidaan nähdä, miten iso suosio vaihtoehtoisilla proteiineilla todella on.
Seuraava vaihe on saada tuotteet kunnolla Suomen ulkopuolisille markkinoille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön. Siellä ne voivat vauhdittaa kestävyysmurrosta vielä vahvemmin.
“Isot ruokavalmistajat ovat huomanneet, että asiakkaat kysyvät koko ajan enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Kuluttajahyllyn sijaan meidän pitää tarjota tuotteita myös isojen ruoka-alan toimijoiden käyttöön, jolloin niitä voi löytyä vaikka eväspatongin völistä,” sanoo Tarja Ollila.
Jo nyt on kuitenkin selvää, että palkitut ovat kirittäneet ruokajärjestelmän muutosta valtavasti. Tietoisuus ilmastokriisistä ja luontokadosta on kasvanut räjähdysmäisesti, ja kuluttajat ovat ostoksillaankin ilmaisseet haluavansa muutosta.
“Meillä on jo selvä yhteinen tavoite: tehdä ruokajärjestelmästä kestävä. Tiedämme mihin juosta, kunhan vain juoksemme yhdessä,” Reetta Kivelä muistuttaa.
Palkintojuhla 2022
Sininen pallo -palkintojuhla järjestettiin 25.1.2023. Voit katsoa tallenteen tästä linkistä. Valitettavasti striimin äänentoistossa oli harmillinen kaiku aina 00:45:00 asti.
Viimeisen keskustelun (ilman kaikua) muotiteollisuuden kestävyydestä voit katsoa alta.
Ohjelmassa:
16.05 Avauspuheenvuoro: Tiina Herlin, varapuheenjohtaja, Tiina ja Antti Herlinin säätiö 16.15 Keskustelu: Mikä on menestyksen mitta ekologisen kriisin aikana? HS Vision toimittaja Elina Lappalainen, Onego Bion toimitusjohtaja ja Sininen pallo 2021 palkittu Maija Itkonen, Vaisalan hallituksen jäsen Ville Voipio 16.45 Keskustelu: Millaista menestystä rahoitetaan ja miksi? Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola ja pääomasijoittaja Timo Ahopelto, Lifeline Ventures 17.15 Palkinnonjako 17.35 Keskustelu: Voiko muotiteollisuus menestyä vastuullisesti? Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, Eetti ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Salonen, Infinited Fiberin perustajat Petri Alava ja Ali Harlin 18.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden juonsi sosiaalisen median vaikuttaja Linda Ekroth ja paneelikeskustelut fasilitoi tietokirjailija ja tiedeviestijä Aurora Airaskorpi.
Asiantuntijaraati
Ehdotukset Sininen pallo -palkintoehdokkaista tekee asiantuntijoista koostuva raati. Vuoden 2022 asiantuntijaraatiin kuuluivat Onego Bion toimitusjohtaja ja Gold & Green Foodsin perustaja Maija Itkonen, vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnanen sekä YK:n ympäristöohjelman asiantuntija Siiri Mäkelä.
Lue alta, mitä he ajattelevat kestävyysmurroksesta.
Siiri Mäkelä: “Ympäristöinnovaatio ei ole kestävä, jos kaikilla ei ole siihen varaa”
Siiri Mäkelä työskentelee kestävien ruokajärjestelmien asiantuntijana YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Euroopan toimistossa Genevessä, aiemmin YK:n ympäristöohjelman nuoriso-, koulutus- ja vaikuttamisyksikössä Nairobissa Keniassa. Siiri on ollut tiiviisti mukana ilmastoaktivismissa ja hän on aiemmin työskennellyt esimerkiksi nuorisojärjestöissä ja toiminut Suomen Nuorten Agenda2030:n kestävää kehitystä ajavan ryhmän puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden ja ympäristöjohtamisen maisteri.
Minkälaisia valintoja yhteiskunta tukee? Tämä on kysymys, jota Siiri Mäkelän mukaan tulisi kysyä useammin, kun puhutaan kestävien kulutusvalintojen tekemisestä. Hän pohtii mielellään myös sitä, kenen odotetaan tekevän kestäviä valintoja. Nuorten niskaan kasataan valtavasti paineita siitä, että heidän sukupolvensa tulee ratkoa ekologisen kriisin aiheuttamia ongelmia ja elää vastuullisemmin kuin edeltäjänsä.
Mäkelä kuitenkin epäilee, ettei nuorilla ole tarvittavia työkaluja vastuullisten valintojen tekemiseen.
“En minäkään ympäristöasiantuntijana osaa kovin usein sanoa, mikä olisi aidosti kestävin valinta.”
Mäkelä kokee, että tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä on huonosti saatavilla tai se ei ole vertailukelpoista.
“Systeemisen vaikutuksen arviointi puuttuu”, hän sanoo. Ympäristövaikutusta pitäisi hänen mielestään ajatella aina kokonaisuutena. Esimerkiksi, jos käytetään puuta muovin sijaan, voidaanko hyödyntää muuta kuin neitseellistä puumateriaalia? Hän puhuu kolminkertaisesta planetaarisesta kriisistä, triple-planetary-crisis, joka pitää sisällään niin ilmastonmuutoksen, luontokadon kuin saastuttamisen. “Kaikki nämä vaikuttavat ja kiihdyttävät toisiaan, ja siksi kestävyyttä arvioidessa pitäisi arvioida kaikkia kolmea ulottuvuutta.”
Mäkelä korostaa, että ekologista kriisiä ratkaisevien innovaatioiden tulee olla helposti ymmärrettäviä ja saavutettavia, jos aidosti halutaan rohkaista nuoria tekemään parempia valintoja. “Ympäristöinnovaatio ei ole kestävä, jos kaikilla ei ole siihen varaa”, hän toteaa.
Mäkelä on työskennellyt vuosia nuorison ympäristökasvatuksen parissa, muun muassa YK:n ympäristön ekosysteemiosaston nuoriso-, koulutus- ja vaikuttamisyksikössä Nairobissa Keniassa sekä Suomessa 4H-nuorisojärjestössä, keskittyen ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen ja kolmannen sektorin tarjoaman ympäristökasvatuksen vahvistamiseen. Hän tietää, että ainoa tapa saada nuoret mukaan ekologisen kriisin ratkaisuun on ottaa heidät suunnittelemaan ratkaisuja.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ympäristöinnovaatioita kehittävät tahot tekevät yhteistyötä nuoriso- tai urheilujärjestöjen kanssa, tai tuovat ympäristökasvatuksen osaksi videopelejä. Hän kertoo esimerkiksi YK:n toimintatavoista, jotka tähtäävät aina skaalautuvuuteen – eivät oman organisaation näkyvyyden lisäämiseen. “Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mennään sinne, missä nuoret ovat ja rakennetaan sen päälle, mitä muut jo tekevät sen sijaan, että yritetään luoda joku oma, yksittäinen kampanja.”
Lassi Linnanen: “Kestävien innovaatioiden lisäksi tarvitsemme estäviä innovaatioita”
Lassi Linnanen on Lappeenranta–Lahden teknillisen yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori. Hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri, ja toiminut erilaisissa akateemisissa sekä konsultin tehtävissä eri puolilla Suomea sekä esimerkiksi USA:ssa, Intiassa ja Saksassa. Hän on ollut kirjoittamassa yli sataa akateemista julkaisua.
“Meillä on pakonomainen tarve sanoa, että jatkuvasti pitää innovoida uutta. On totta, että tarvitsemme uusia, hyviä innovaatioita. Samaan aikaan meidän tulisi kuitenkin päästä eroon huonoista.” Lassi Linnasen näkemys kestävästä tulevaisuudesta haastaa innovaatiokeskeisen ajattelun ja rohkaisee katsomaan kokonaiskuvaa.
“Kestävien innovaatioiden lisäksi tarvitsemme estäviä innovaatioita”, Linnanen sanoo. Estävillä innovaatioilla hän tarkoittaa ideoita, jotka tekevät ympäristölle haitallisesta toiminnasta vaikeampaa. Linnanen tietää, ettei maailma muutu pelkästään kuluttajien valinnoilla. Esimerkiksi lihankulutus on jatkanut suosiotaan vaikka vaihtoehtoja on olemassa. Estävät innovaatiot voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kasviproteiinien kehittämisen lisäksi loisimme mekanismeja, jotka estäisivät lihansyöntiä.
Professorin mielestä kestävä kehitys edellyttää systeemistä innovaatiota, joka haastaa koko talousjärjestelmän. Tällä hetkellä yksikään maa ei pysty tuottamaan riittävää hyvinvointia kaikille planeetan kantokyvyn rajoissa.
Mistä tällainen muutos voisi Linnasen mukaan lähteä? Siitä, että tunnistamme ja tunnustamme, että yhteiskunnallinen päätöksenteko tulee irrottaa talouskasvuriippuvuudesta.
“Meidän pitää lisätä sellaista tuotantoa ja kulutusta, joka parantaa planetaarista hyvinvointia, ja vastaavasti vähentää planetaariselle hyvinvoinnille haitallista tuotantoa ja kulutusta. Tämän seurauksena talous joko kasvaa, pysyy entisen kokoisena tai supistuu, mutta se ei ole menestyksen mittari.”
Lisäksi Linnanen ehdottaa, että haemme länsimaisen individualismin ja yltäkylläisyyden rinnalle roolimalleja, jotka kannustavat kohtuullisuuteen. Hän ehdottaa, että kiinnitämme katseemme sellaisiin maihin kuten Vietnam tai Costa Rica, sillä niiden elintaso on sitä, mitä meidänkin pitäisi tavoitella.
“Tulevaisuus voi olla ihan hyvä, mutta tulevaisuus ei ole nykyisenkaltainen.”
Minna Halme: ”Uuden on vaikea menestyä, jos vanhasta ei uskalla päästää irti”
Minna Halme on vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, Suomen Kestävän Kehityksen Asiantuntijapaneelin jäsen, SOK:n kestävän kehityksen neuvonantajaryhmän ja Keskuskauppakamarin Vastuullisuuslautakunnan jäsen sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Centre for Sustainable Markets (Misum) hallituksen jäsen.
Kun Minna Halmeelta kysyy, mikseivät innovaatiot skaalaudu maailmaa mullistavaan mittakaavaan, hän kehottaa siirtämään huomion pois itse innovaatioista. “Innovaatioita syntyy kyllä niin pienissä kuin isoissakin yrityksissä mutta niiden skaalautumisen edessä seisoo pelko vanhojen liiketoimintamallien kannibalisoinnista.”
Halmeen mukaan yritysten liiketoimintaympäristö tukineen on viritetty ylläpitämään saavutettuja etuja. Maataloustuet kannattelevat perinteistä maataloutta. Fossiilisen energian tuet ovat yhä suurempia kuin uusiutuvan energian tuet.
Kestävyys ei ole arvo, josta yrityksiä palkitaan vaan ennemmin päinvastoin. Ne yritykset, jotka toimivat vastuullisesti, kantavat vastuullisuuden kulut yksin. Tämä ei ole Halmeen mielestä oikein. Vastuullisuus pitäisi standardoida eikä jättää yritysten hyväntahtoisuuden varaan. Halmeen mukaan toimialajärjestöjen pitäisi ottaa aktiivisempi rooli kestävämpien yritysten etujen ajajana.
”Nykyisellään toimialajärjestöt puolustavat äänekkäästi työpaikkojen säilyttämistä ja ylläpitävät vanhoja rakenteita – eivät aktiivisesti uudista pelikenttää. Mutta tekevätkö ne realistisia laskelmia siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja uudet innovaatiot voisivat synnyttää?”
Niin kauan kun perinteisen teollisuuden ääni on kovempi kuin ympäristöinnovaattoreiden ääni, myöskään kannustimet eivät muutu.
Minkälaisia kannustimia Halme sitten peräänkuuluttaa? Lainsäädäntöä ja yritystukirakenteita, jotka pakottavat yritykset ottamaan ympäristökustannukset huomioon. Esimerkiksi yritysverotusta, joka huomioisi, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä yritystoiminta tuottaa. Tällainen laskentalogiikka nostaisi esimerkiksi kasviproteiinit aivan uuteen arvoon elintarvikeyritysten toiminnassa.
“Vielä 20 vuotta sitten luennoin, että muutos kestävämpään liiketoimintaan tulee joko vapaaehtoisesti tai valtavien kriisien kautta. Nyt vapaaehtoisuuden aika on ohi. Kun metsät palavat, joet kuivuvat ja ruokakriisi on iholla, ei enää ole aikaa odotella.”
Maija Itkonen: ”Kenen vastuulla on luoda muutosta?”
Maija Itkonen on Onego Bion toimitusjohtaja, Nyhtökauraa valmistavan Gold&Green Foodsin perustaja ja entinen innovaatiojohtaja. Hän on myös Sininen pallo -palkinnon 2021 voittaja ja vuoden 2022 asiantuntijaraadin puheenjohtaja.
Kun Maija Itkonen ja Reetta Kivelä perustivat vuonna 2015 nyhtökauraa valmistavan yrityksen, he aukaisivat padon kasviproteiinien tieltä. Nyhtökauraa edeltävänä aikana käsitykset kasvistuotteiden kysynnästä olivat jumiutuneita. Soijarouheet ja muut vegevalmisteet olivat vain vegaaneja varten eikä heitäkään ollut kuin kourallinen. “Ei markkinaa”, Itkonen kumppaneineen kuulivat.
Myös ruoan ja teknologian yhdistäminen tuntui ylitsepääsemättömältä aivojumpalta sijoittajille, sillä kategoriaa ruokateknologia, food tech, ei ollut. Yrittäjiä kehotettiin valitsemaan jompikumpi. Itkonen ja Kivelä jatkoivat kuitenkin sinnikkäästi valitsemallaan polulla. Ja kas, kasvisruoan lisäämisestä innostuneet kuluttajat suorastaan kahmivat kotimaiseen kauraan perustuvan ruokavalmisteen keittiöihinsä heti kun se saatiin kauppojen hyllyille.
Vuonna 2022 kasviproteiinit ovat vakiintuneet osaksi valtaväestön kulutustottumuksia. Samalla ruokateknologiasta on tullut satojen miljardien eurojen kansainvälinen bisnes.
“Meillä oli monella tapaa pioneerin rooli ja juuri se teki polustamme haastavamman kuin mitä se olisi tänä päivänä.”
Itkosen kumppaneineen piti löytää Gold & Green Foods -yritykselleen sijoittajia jotka olisivat valmiita maksamaan tuotantolinjojen perustamisesta ja laitteistojen hankinnoista. Rahoitusta ei kuitenkaan ollut helppo löytää.
Ratkaisuksi yrittäjät keksivät lyöttäytyä yhteen yrityksen kanssa, jolla oli tuotanto-osaaminen hallussa. Vuonna 2016 suomalainen Paulig osti osake-enemmistön Gold & Green Foodsista. Edessä oli kuitenkin uusia patoja avattavana. “Suurten yritysten vahvuutena on heidän valmistamansa perinteiset tuotteet. Kaikki prosessit ja kannustinjärjestelmät on luotu menestystuotteiden myynnin maksimoinnin ympärille. Kasvuyritys ei sovi tällaisiin prosesseihin vaan innovaatiota pitäisi lähestyä eri logiikalla – jatkuvan tuotekehityksen ja kokeilun kautta”, Itkonen sanoo.
Hän kritisoi suurissa yrityksissä etenkin sitä, että maailmaa muuttavien kasvuyritysten osto nähdään helposti vastuullisuustekona eikä osana yrityksen muutosstrategiaa. “Halutaan näyttää, että ollaan maailman muutoksessa mukana muttei kuitenkaan olla valmiita muuttamaan yrityksen sisäistä käsitystä menestyksestä. Pidetään kynsin hampain kiinni siitä, mikä on tuonut rahaa ennenkin ja käytetään vastuullisuuteen sen verran rahaa, että toiminta näyttää hyvältä eikä perusliiketoiminta vaarannu.”
Nyhtökauran matka jatkuu nyt uuden omistajan leivissä, eivätkä tulevaisuuden askelmerkit ole vielä julkisesti selvillä. Itkosen mukaan on vaikea osoittaa yhtä syytä innovaation syöksylaskulle, sillä startupin kehityksessä on niin monta päällekkäistä prosessia. Samaan aikaan pitäisi kehittää tuotetta, parantaa tuotantoketjuja ja skaalautua yhä uusille markkinoille. Kaikki tämä vaatii paljon resursseja.
Itkosen mukaan aina voi miettiä, olivatko resurssit kohdillaan. Hänestä kiinnostavampi kysymys on kuitenkin, kenen vastuulla on luoda muutosta? Itkonen uskoo visionäärisiin yksilöihin, joita voi olla niin startup-yrittäjissä, suuryritysten johdossa, tavallaisissa työntekijöissä tai päättäjissä.
“Yksi ihminen voi muuttaa yllättävän paljon, jos hän on hyvin motivoitunut muutoksesta ja valmis puskemaan sitä läpi.”
Hän kuitenkin arvelee, että hankalimpia vastahankaajia ovat suuryritykset, joiden omistajille virtaa rahaa tuotteista, jotka eivät ole kestävällä pohjalla. “Voi valitettavasti olla, että näitä yrityksiä ei muuteta kuin tarpeeksi kovilla EU-tason pakotteilla.” Silti Itkonen suhtautuu muutokseen optimistisesti. Hän haluaa muistuttaa suuryityksiä siitä, että vaikka uudenlaisen liiketoiminnan luominen tuntuu valtavalta urakalta, nykyisetkin prosessit on joskus luotu tyhjästä. “Ihminen keksi lehmän mahdollisuudet ruoantuotannossa, ymmärsi miten lehmästä saadaan enemmän irti ja loi tehoeläintuotannon. Jos voitiin keksiä se, voidaan keksiä muutakin.”
Maija Itkonen ja nyhtökauran kehittäjät Reetta Kivelä ja Jiang Zhong-Qing voittivat vuoden 2021 Sininen pallo -palkinnon yhdessä kasviproteiinivalmiste Härkiksen kehittäjien Leena Saarisen ja Tarja Ollilan kanssa.
Sininen pallo Blå globen
Sininen pallo on palkinto tulevaisuuden rakentajille ja toivon tekijöille
Medialle
Sininen pallo -ympäristöpalkinnon 2022 voittivat Petri Alava ja Ali Harlin
Infinna-kuidun kehittäjät palkittiin työstään tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen eteen. Kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla.
Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2700 litraa vettä. Käytettyjen tekstiilien jatkokäyttö muodostaa oman ongelmansa, sillä käytetyistä tekstiileistä noin 87 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Tekstiiliteollisuus kaipaa kestävämpiä toimintamalleja ja kierrätyskuidut voivat osaltaan tukea kestävyysmurroksessa.
Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin 25.1.2023 Ali Harlinille ja Petri Alavalle Infinna-kuidun kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Ali Harlin työskentelee VTT:llä tutkimusprofessorina ja Petri Alava on Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja.
Infinna ratkaisee tekstiilijätteen ongelmaa, lisää muotiteollisuuden ja kuluttajien tietoisuutta kierrätysmateriaaleista ja vähentää neitseellisen puuvillan tarvetta.
“Infinna on puuttuva lenkki tekstiilien materiaalinkierrätyksessä. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen kierrätykseen perustuvan teollisen ekosysteemin”, kertoo Ali Harlin.
Katso keskustelu: Voiko muotiteollisuus menestyä vastuullisesti?
Kierrätystekstiilien avulla voidaan muuttaa muotiteollisuutta ja kuluttajien käyttäytymistä
Myönnetty 100 000 euron arvoinen palkinto on henkilökohtainen kunnianosoitus innovaattoreille, jotka ovat onnistuneet skaalaamaan ympäristötekoja mittakaavaan, joka voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä.
“Isot muotijätit voivat kierrätyskuitujen avulla muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja palvella niitä kuluttajia, jotka eivät muuten välittäisi kestävyyskysymyksistä. Kierrätyskuidut ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa tekstiiliteollisuuden kestävyysmurrosta”, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, joka oli mukana valitsemassa Sininen pallo -palkintoehdokkaat.
Infinna-kuitua valmistaa Harlinin ja Alavan perustama Infinited Fiber Company. Yritys on solminut pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteistyösopimuksia globaalien muotijättien kuten Patagonia, H&M, Inditex ja PVH kanssa.
“Haluamme tehdä tekstiilien kiertotaloudesta arkipäiväistä niin, että jokaisella on mahdollisuus ostaa tekstiilejä, joiden tekemiseen ei ole tarvinnut käyttää neitseellisiä raaka-aineita”, sanoo Petri Alava.
Voit katsoa palkinnonjaon sekä siihen liittyvän keskustelun muotiteollisuuden kestävyydestä ylläolevasta Youtube-tallenteesta.
Lisätietoja:
Harri Lammi, ympäristöhankkeiden johtaja, Tiina ja Antti Herlinin säätiö +358 50 383 1822 harri@tahsaatio.fi
Sata vuotta sitten Teknillisestä korkeakoulusta valmistui nuori diplomi-insinööri, joka rakasti luonnossa liikkumista. Kolme vuotta myöhemmin saman tutkinnon suoritti kaksi muuta koneosaston nuorta lupausta, joista toinen olisi alun perin halunnut maanviljelijäksi. Toinen vietti kaiken vapaa-aikansa Saaristomerellä purjeveneen ruorissa.
Nuo kolme nuorta insinööriä tekivät kukin uransa teollisuuden ja tekniikan aloilla ja rakensivat samalla kotimaan uutta kehitystä ajan hengessä. He jakoivat myös syvän arvostuksen luontoa kohtaan.
Heidän aikanaan maatamme kohtasivat hyvin erilaiset haasteet kuin nyt. Ne olivat silti suuria kohtalonkysymyksiä. Nyt käynnissä oleva ympäristökriisi on ihmisen historian vaikein haaste, ja sitä kolme rakentajaa olisivat varmasti halunneet olla mukana ratkaisemassa.
Tänään jokaisen elämäntyötä kunnioittaa säätiö tai rahasto, joka tukee ympäristötutkimusta ja siitä nousevia ratkaisuja. Nyt nämä kolme säätiötä yhdistävät voimansa ja palkitsevat vuorostaan tulevaisuuden rakentajia uuden tiedon ja ymmärryksen valossa.
Kolme rakentajaa nostavat esiin tulevaisuuden ratkaisijoita
Henrik Höijer (1892–1984) valmistui Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1921. Hän loi uran teknisenä johtajana osuuskunta Laborissa, joka oli Hankkijan ruotsinkielinen vastine. Höijer oli innokas partiolainen ja luontoharrastaja.Svenska Litteratursällskapetin suurimpiin rahastoihin kuuluu Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin rahasto II, jonka tarkoituksena on muun muassa tukea henkilöitä tai organisaatioita, jotka tutkivat ympäristönsuojelua ja teknologiaa.
Heikki H. Herlin (1901–1989) valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1924. Vuorineuvos Herlin teki elämäntyönsä Kone Oy:n johdossa. Perheen tilalla Kirkkonummen Thorsvikissa harjoitettiin silloin ja harjoitetaan edelleen maanviljelyä. Tiina ja Antti Herlinin säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka vuosina 2020–2025 keskittää resurssinsa globaalin ympäristökriisin ratkaisuihin ja erityisesti päästöjen nopeaan leikkaamiseen.
Tor Nessling (1901–1971) valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1924, samana vuonna kuin Heikki Herlin. Vuorineuvos Nessling teki elämäntyönsä autoteollisuuden parissa, mutta vietti vapaa-aikaansa vaimonsa Maj Nesslingin kanssa Saaristomerellä, metsässä tai lintuja bongaten. Maj ja Tor Nesslingin Säätiö etsii systeemisiä ratkaisuja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen tarjoamalla tukea tutkimukselle, mahdollisuuksia kohtaamisille sekä tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön.
Lyhyesti
Planeetallamme jyllää ekologinen kriisi. Haluamme ratkaista sen yhdessä. Kolmen säätiön yhteinen Sininen pallo -palkinto on tunnustus, jonka voi saada uraauurtavasta ja skaalautuvasta teknologiasta tai tieteellisestä tutkimuksesta, joka auttaa meitä sammuttamaan kriisin.
Liity mukaan seuraamaan pallon liikkeitä ja näet, millä aloilla ja minkä aiheiden parissa työskentelemällä voimme tehdä tulevaisuudesta paremman.
Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa, ja sen saaja tarjoaa skaalautuvia tai monistettavia ratkaisuja kaikkia meitä järisyttävän ympäristökriisin kukistamiseen. Palkinto korostaa ihmisten käyttäytymisen muutoksen merkitystä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Se myönnetään ratkaisuille, jotka olemassaolollaan muuttavat kansalaisten käyttäytymistä. Palkinto myönnetään suomalaisille organisaatioille, yrityksille tai yhdistyksille, tutkimusryhmille tai mahdollisesti yksityishenkilöille, kielestä riippumatta. Ryhmille ja henkilöille, jotka toimivat ratkaisujen eteen.
Näin pallo pyörii
Palkinnon rahoittavat Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland SLS tasaosuuksin. SLS:n osuus rahoitetaan Ingrid, Margit ja Henrik Höijer II -rahastosta.
Ehdokkaat palkinnon saajaksi valitsee asiantuntijaraati, joka seuraa ja arvioi alan kenttää jatkuvasti. Raati vaihtuu vuosittain. Vuonna 2023 raatiin kuuluvat vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme, psykologian professori ja ilmastotuuppauksen asiantuntija Paula Salo ja Head of Impact Katariina Helaniemi.
Palkinnosta päättää palkintolautakunta, johon kuuluvat sitä rahoittavien säätiöiden edustajat. Palkinto jaetaan vuosittain, ja se jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Vuoden 2023 voittaja julkistetaan marraskuussa 2023.
Sininenpallo.fi-sivustolla käytetään evästeitä (eng. cookies) muun muassa sivuston käytön seuraamiseen, analysointiin ja muihin toiminnallisuuksiin. Evästeiden käyttö on mahdollista estää selaimessasi.
Sivuston käytön seurantaan käytämme Googlen Analytics -palvelua. Seurannan tarkoitus on kerätä tilastotietoa esimerkiksi sivun kävijämäärästä ja suosituimmista sisällöistä.
Seurantatagien hallinnointiin käytämme Google Tag Manager -palvelua. Evästeen käyttötarkoitus on seurantatagien, kuten Facebook-pikseleiden, hallinnointi.
Tiedot ovat sellaisessa muodossa, että niitä ei voida yhdistää yksittäiseen käyttäjään ilman lisätietoja. Sininenpallo.fi:n ylläpitäjä ei voi yhdistää evästeillä kerättyjä tietoja tiettyyn henkilöön ja pyrkii vähentämään tietojen tunnistettavuutta edelleen. Esimerkiksi osana verkkoanalytiikkatyökalujen käyttöä käyttäjän IP-osoitteesta poistetaan numeroita, jotta käyttäjän henkilökohtainen tunnistaminen ei olisi mahdollista kenellekään.
Lisätietoja Googlen evästeistä voit lukea täältä: GOOGLEN EVÄSTEKÄYTÄNTÖ. Evästetiedot auttavat meitä parantamaan sivustomme toimivuutta ja käytettävyyttä. Lisätietoa evästeistä on VIESTINTÄVIRASTON SIVUILLA.
Käytämme evästeitä parantaaksemme sivuston käytettävyyttä ja seurataksemme palveluiden käyttöä. Voit hyväksyä KAIKKI evästeet painamalla ”hyväksy kaikki evästeet” tai muuttaa niitä kohdasta ”evästeasetukset". Tietosuojaseloste
Välttämättömät evästeet ovat ehdottomasti olennaisia, jotta websivusto toimisi asianmukaisesti. Nämä evästeet varmistavat perustoimivuudet ja ominaisuudet liittyen nimettömästi websivuston turvallisuuteen.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-advertisement
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 months
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance
11 months
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 months
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Toiminnallisia evästeitä käytetään suorittamaan tietynlaisia funktionaalisuuksia jakamalla websivuston sisältöä sosiaalisen median alustaan, keräämään palautetta ja muita kolmannen osapuolen evästeitä.
Suorituskykyevästeitä käytetään ymmärtämään ja analysoimaan pääsuorituskykyindeksiä websivustolla auttaen antamaan parempaa käyttäjäkokemusta vierailijalle.
Analyyttisia evästeitä käytetään ymmärtämiseen, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa websivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa metriikasta, kävijämäärän lukumäärästä, poistumisprosentista, liikennelähteistä, jne.
Mainontaevästeitä käytetään tarjoamaan vierailijoille sopivia markkinointikampanjoihin liittyviä mainoksia. Nämä evästeet jäljittävät vierailijoita websivustojen lävitse ja keräävät tietoa tarjoamaan räätälöityjä mainoksia.