Palkitut

Vuoden 2022 Sininen pallo palkinnon voittajat ovat Infinna-kuidun kehittäjät ja tuotteistajat Petri Alava ja Ali Harlin

Vuoden 2022 Sininen pallo -palkitut Petri Alava (vas.) ja Ali Harlin. Lataa kuva tästä.

Infinna-kuidun kehittäjät palkittiin työstään tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen eteen. Kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla. 

Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2700 litraa vettä. Käytettyjen tekstiilien jatkokäyttö muodostaa oman ongelmansa, sillä käytetyistä tekstiileistä noin 87 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Tekstiiliteollisuus kaipaa kestävämpiä toimintamalleja ja kierrätyskuidut voivat osaltaan tukea kestävyysmurroksessa. 

Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin 25.1.2023 Ali Harlinille ja Petri Alavalle Infinna-kuidun kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Ali Harlin työskentelee VTT:llä tutkimusprofessorina ja Petri Alava on Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja. 

Infinna ratkaisee tekstiilijätteen ongelmaa, lisää muotiteollisuuden ja kuluttajien tietoisuutta kierrätysmateriaaleista ja vähentää neitseellisen puuvillan tarvetta. 

“Infinna on puuttuva lenkki tekstiilien materiaalinkierrätyksessä. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen kierrätykseen perustuvan teollisen ekosysteemin”, kertoo Ali Harlin.  

Kierrätystekstiilien avulla voidaan muuttaa muotiteollisuutta ja kuluttajien käyttäytymistä 

Myönnetty 100 000 euron arvoinen palkinto on henkilökohtainen kunnianosoitus innovaattoreille, jotka ovat onnistuneet skaalaamaan ympäristötekoja mittakaavaan, joka voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. 

“Isot muotijätit voivat kierrätyskuitujen avulla muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja palvella niitä kuluttajia, jotka eivät muuten välittäisi kestävyyskysymyksistä. Kierrätyskuidut ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa tekstiiliteollisuuden kestävyysmurrosta”, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, joka oli mukana valitsemassa Sininen pallo -palkintoehdokkaat.

Infinna-kuitua valmistaa Harlinin ja Alavan perustama Infinited Fiber Company. Yritys on solminut pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteistyösopimuksia globaalien muotijättien kuten Patagonia, H&M, Inditex ja PVH kanssa.

“Haluamme tehdä tekstiilien kiertotaloudesta arkipäiväistä niin, että jokaisella on mahdollisuus ostaa tekstiilejä, joiden tekemiseen ei ole tarvinnut käyttää neitseellisiä raaka-aineita”, sanoo Petri Alava. 

Voit katsoa palkinnonjaon sekä siihen liittyvän keskustelun muotiteollisuuden kestävyydestä ylläolevasta Youtube-tallenteesta.

Lisätietoja: 

Harri Lammi, ympäristöhankkeiden johtaja, Tiina ja Antti Herlinin säätiö
+358 50 383 1822
harri@tahsaatio.fi


Ensimmäinen Sininen pallo -palkinto 2021 kasviproteiini­buumin keksijöille

Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjät palkittiin vuoden 2021 Sininen pallo -palkinnolla valtavasta muutosvaikutuksesta kuluttajien arkeen

Ruoka on avainasemassa ympäristökriisin ratkaisemisessa. Siksi suomalaisten kasvipohjaisten proteiinien kehittäjät Reetta Kivelä, Maija Itkonen, Jiang Zhong-Qing, Leena Saarinen ja Tarja Ollila saivat yhdessä kaikkien aikojen ensimmäisen Sininen pallo -ympäristöpalkinnon.

Palkinnon perusteena oli erityisesti se, että heidän kehittämänsä tuotteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon samaan aikaan. Kasviproteiinit Härkis ja Nyhtökaura ovat todella löytäneet tiensä suomalaisten lautasille, kun samalla suomalaisten lihansyönti väheni jo toista vuotta peräkkäin.

Vielä on silti paljon tehtävää. Palkitut peräänkuuluttavat koko yhteiskunnalta yhteisiä ponnisteluita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.

“Päättäjien, teollisuuden, kaupan ja ruoka-alan ammattilaisten pitää varmistaa, että ihmisille on olemassa vaihtoehtoja. Meidän taas töytyy pitää huolta siitä, että tuotteet ovat niin laadukkaita, että kuluttajat haluavat käyttää niitä,” sanoo Leena Saarinen.

“Tuotantoketjujen kestävyyttä parannetaan koko ajan, mutta niissä on vielä paljon työtä. Alihyödynnettyjä ja -arvostettuja satoja ja raaka-aineita pitäisi käyttää nykyistä paremmin,” sanoo Jiang Zhong-Qing.

Nyhtökauran kehityksessä tärkeää oli heti alussa se, että kehittäjät uskalsivat murtaa tuttuja ajatusrakenteita. Siihen tarvittiin moninaisuutta, sanoo Maija Itkonen.

“Se, että meillä oli heti alussa mukana ei-suomalainen perustaja, pakotti katsomaan ulospäin. Meidän pitää saada muualta tulevat asiantuntijat viihtymään Suomessa, pysymään täällä ja rakentamaan innovaatioita.”

Kaksi erinomaista tuotetta muuttivat markkinaa

Palkintolautakunta päätti jakaa palkinnon Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjien kesken, sillä molempien tuotteiden vaikutus suomalaisten kulutustottumuksiin on ollut merkittävä. Ne ovat yhdessä luoneet kokonaan uuden markkinan lihaa korvaaville helppokäyttöisille tuotteille. 

Härkis ja Nyhtis tulivat kuitenkin markkinoille jo vuonna 2016. Miksi ne päätettiin palkita nyt? 

Molemmat innovaatiot ovat kestävän ruokajärjestelmän uranuurtajia Suomessa, jotka ovat avanneet latuja muille toimijoille. Palkinnon asiantuntijaraadin mukaan nyt vasta voidaan nähdä, miten iso suosio vaihtoehtoisilla proteiineilla todella on. 

Seuraava vaihe on saada tuotteet kunnolla Suomen ulkopuolisille markkinoille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön. Siellä ne voivat vauhdittaa kestävyysmurrosta vielä vahvemmin.

“Isot ruokavalmistajat ovat huomanneet, että asiakkaat kysyvät koko ajan enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Kuluttajahyllyn sijaan meidän pitää tarjota tuotteita myös isojen ruoka-alan toimijoiden käyttöön, jolloin niitä voi löytyä vaikka eväspatongin völistä,” sanoo Tarja Ollila.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että palkitut ovat kirittäneet ruokajärjestelmän muutosta valtavasti. Tietoisuus ilmastokriisistä ja luontokadosta on kasvanut räjähdysmäisesti, ja kuluttajat ovat ostoksillaankin ilmaisseet haluavansa muutosta.

“Meillä on jo selvä yhteinen tavoite: tehdä ruokajärjestelmästä kestävä. Tiedämme mihin juosta, kunhan vain juoksemme yhdessä,” Reetta Kivelä muistuttaa.