Palkitut
Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle

Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto myönnetään viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle, jotka kehittävät uusia ratkaisuja asumisen, rakennetun ympäristön ja rakentamisen kiertotalouden haasteisiin. Palkinnon kokonaisarvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin
Sininen pallo -palkinto 2025 myönnetään Tampereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhkalle, Arkkitehtitoimisto Collaboratorion sekä Luonnonbetoni Oy:n perustajille Kristiina Kuusiluomalle ja Martino De Rossille sekä Spolia Oy:n perustajille Mikko Piitulaisellle ja Petri Salmelle.
Euroopan ympäristön tila on heikko, ja suurin osa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteista on vaarassa jäädä saavuttamatta, selviää Euroopan ympäristöviraston lokakuussa julkaistusta raportista (EEA 2024).
Raportissa todetaan myös, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on suuri, materiaalien kulutus Euroopan korkeinta ja jätettä syntyy paljon. Rakentamisen materiaalivirrat – erityisesti sementti, teräs ja alumiini – ovat keskeinen osa luonto- ja ilmastokriisiä.
Rakentamis- ja kiinteistösektori puolestaan on maailman suurin raaka-aineiden kuluttaja ja se tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä (UNEP 2024). Rakennussektori on myös EU:n ympäristökuormittavin ala: se tuottaa yli 30 % unionin ympäristöjalanjäljestä, 35 % jätteistä ja 5–12 % kasvihuonekaasupäästöistä (EEA 2024).
Vuoden 2025 Sininen Pallo -palkinnolla halutaan nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka kehittävät uusia ratkaisuja asumisen ja rakennetun ympäristön kestävyyshaasteisiin. Palkinto myönnetään viidelle toimijalle, jotka osoittavat, että muutos on mahdollista jo nyt – tutkimuksen, muotoilun ja kiertotalouden keinoin.
“Rakentaminen on yksi suurimmista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä sektoreista. Toisaalta korjausrakentaminen ja uudet, kestävämmät ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia hillitä ekologista kriisiä. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotka vievät kestävän rakentamisen sanoista tekoihin. Sininen Pallo -palkinnolla haluamme antaa tunnustuksen juuri tällaisille edelläkävijöille”, sanoo TAH-säätiön toiminnanjohtaja Henna Hakkarainen.
Korjausrakentaminen ja materiaalivalinnat vaikuttavat ratkaisevasti päästöihin
Tampereen yliopiston professori Satu Huuhka on pitkään tutkinut, miten rakennuskannan korjaaminen ja uudelleenkäyttö voivat hillitä päästöjä tehokkaammin kuin purkaminen ja uudisrakentaminen. “Jo olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen, kuten laajentaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, on ilmastoystävällisempi strategia kuin energiatehokkainkaan purkava uudisrakentaminen”, Huuhka sanoo.
Hänen mukaansa ratkaisuja tarvitaan heti: “IPCC:n mukaan päästövähennyksissä tarvitaan välittömästi vaikuttavia toimia. Olemassa olevien rakennusten käytön jatkaminen on yksi käyttökelpoisimpia keinoja, joka on jo nyt laajasti saatavilla. Näin saadaan myös ostettua aikaa vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien kehittämiseen.” Huuhkan tutkimusryhmä kehittää myös purettavista rakennuksista talteen otettujen rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä.
Arkkitehtuuria, joka haastaa totuttuja tapoja
Arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi kehittävät ratkaisuja rakennusalan ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja haastavat totuttuja tapoja rakentaa ja suunnitella. Suunnittelun filosofia pohjaa ajatukseen, jossa rakennuksia ei nähdä kertakäyttöisinä tuotteina vaan pitkäikäisinä ekosysteemin osina.
“Suunnitteluetiikkamme perustuu materiaalin kunnioitukseen ja rehellisyyteen. Siinä missä valtavirran rakentaminen usein peittää, standardoi ja kiillottaa, me etsimme sitä, mikä on raakaa, epätäydellistä ja rehellistä”, Kuusiluoma ja de Rossi kertovat.
Heidän mukaansa luonnonmateriaalit ja kierrätetyt rakenteet avaavat uudenlaisen eettisen ja esteettisen mahdollisuuden rakentamisessa. “Ne ovat terveellisiä, uudelleenkäytettäviä ja pienienergisiä – mutta ennen kaikkea ne tuovat pehmeyttä, hiljaisuutta ja inhimillisyyttä elinympäristöihimme.”
Kiertotalous tarvitsee uuden talousmallin
Spolia Oy:n perustajat Mikko Piitulainen ja Petri Salmi vievät eteenpäin rakentamisen kiertotaloutta, mutta korostavat, että aidon muutoksen on ulotuttava myös taloudellisiin rakenteisiin.
“Rakennusalan on luovuttava lineaaritalouden mallista ja siirryttävä kiertotalouteen. Halvimman hinnan ja nopeimman rakennusaikataulun tilalle on muodostettava muita rakentamista ohjaavia, luontoarvoja säästäviä mekanismeja ja mittareita”, Piitulainen ja Salmi sanovat.
Heidän mukaansa kiertotaloudesta on tehtävä kilpailuetu niille, jotka uskaltavat olla edelläkävijöitä. “Strategiatyö on jo tehty – nyt on aika siirtyä kokeiluista konkretiaan kaikilla rakentamisen liiketoiminta-alueilla.”
Palkinto jaetaan 26.11.2025 klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuus on avoin yleisölle ja sitä voi seurata myös verkossa osoitteessa: https://portals.icareus.com/fi/tiedekulma/event/details/382640062
Lisätietoja antaa:
Henna Hakkarainen
toiminnanjohtaja
TAH-säätiö
+358 40 594 1379
henna@tahsaatio.fi
Vuoden 2024 Sininen pallo -ympäristöpalkinto Eetti ry:lle, Viiden vaatteen vuosi -haasteen käynnistäjille ja vertaisvuokraamon perustajalle

Sininen pallo – Blå globen -palkinto 2024 myönnettiin 4.12.2024 kolmelle aloitteelle ja toimijalle, jotka tähtäävät eri tavoilla ylikulutuksen vähentämiseen. Palkinnon saivat Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti), tietokirjailijat ja Viiden vaatteen vuosi -haasteen kehittäjät Sissi Penttilä, Julia Thurén ja Aku Varamäki sekä Circutus-vertaisvuokraamopalvelun perustaja Lotta Lilja. Eetti ry palkitaan 40 000 eurolla ja muut palkinnon saajat 15 000 euron palkinnolla.
Sininen pallo on vuodesta 2021 alkaen jaettu ympäristöpalkinto, joka nostaa esiin merkittäviä tekoja ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Tänä vuonna palkinnon teemana on ylikulutuksen vähentäminen.
Palkintoperusteluissa nostetaan esiin kolme erilaista tapaa vaikuttaa kulutustottumuksiin. Sininen pallo -palkinto huomioi pitkäjänteisen järjestötyön, vaikuttavan viestintäteon ja uuden yritystoiminnan.
– Haluamme tuoda palkinnon avulla esiin erilaisia tapoja vastata ylikuluttamisen aiheuttamiin ongelmiin. Kaikki palkittavat toimivat omalla tärkeällä tavallaan saman päämäärän eli ylikuluttamisen vähentämisen edistämiseksi, sanoo palkintolautakunnan edustaja, Svenska litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen kansliapäällikkö Jonas Lång.
Sininen pallo -palkinnon taustalla on ajatus, että maapalloa uhkaavista tekijöistä huolimatta monia toimintatapoja on mahdollista muuttaa siten, että ylikulutuksen haitalliset vaikutukset eivät uhkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään.
– Erityisesti joulun alla on hyvä muistaa, että kulutusvalintoja kannattaa tehdä ajatellen maapallon kestävyyttä. Tietoa on tarjolla runsaasti ja toivomme, että mahdollisimman monet löytävät esimerkiksi juuri Sininen pallo -palkittavien toiminnan piiriin, Lång sanoo.
Otteita palkintoperusteluista
Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti), palkintosumma: 40 000 euroa
Palkintolautakunnan mukaan Eetti ry:n toiminnan pääteemat, joissa vaaditaan vaate- ja elektroniikkateollisuuden vastuullisuutta, edistetään yritysvastuulainsäädäntöä, vähennetään kuluttamista sekä kasvatetaan tiedostavia nuoria, sopivat kaikilta osin erittäin hyvin Sininen pallo -palkinnon tavoitteisiin. Eetti haluaa muuttaa koko yhteiskunnan asennetta: kuluttamista ja tuotantoa on vähennettävä merkittävästi. Lisäksi Eetti pyrkii kehittämään yhteiskunnan painopistettä kulutuskeskeisyydestä kohtuuajatteluun ja auttaa kuluttajia keskittymään oikeisiin valintoihin esimerkiksi antamalla vinkkejä, miten viherpesun voi tunnistaa.
Aku Varamäki, Sissi Penttilä ja Julia Thurén, palkintosumma: 15 000 euroa kullekin
Viiden vaatteen vuosi -haaste on viestintäkampanja, joka kannustaa sekä kuluttamaan vähemmän mutta myös pitämään parempaa huolta jo olemassa olevista vaatteista esimerkiksi huoltamalla ja korjaamalla niitä. Kampanja on ollut näkyvästi esillä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja siihen on osallistunut yli tuhat ihmistä. Haasteen kehittäjät Aku Varamäki ja Julia Thurén sekä tietokirjailija Sissi Penttilä ovat vastuullisuuskysymyksiin keskittyneitä sosiaalisen median vaikuttajia. Palkintolautakunnan mukaan haaste ja samaan teemana liittyjä kirja Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus 2024) ovat erinomaisia esimerkkejä onnistuneesta viestintäkampanjasta, jossa tartutaan vakavaan aiheeseen myönteisellä ja ratkaisukeskeisellä tavalla.
Circutus Oy:n perustaja Lotta Lilja, palkintosumma: 15 000 euroa
Vertaisvuokraamisen digitaalinen palvelualusta Circutus mahdollistaa tavaroiden yhteiskäytön, jakamistalouden ja kestävän kuluttamisen. Palvelun kautta tuodaan esiin uutta ajattelua: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita voi myös lainata. Vertaisvuokraaminen lisää myös ihmisten keskinäistä luottamusta. Palkintolautakunnan mukaan Circutus-palvelu erottuu muista vertaisvuokraamiseen liittyvistä palveluista erityisesti toimivalla käyttöliittymällään ja innovatiivisella toimintamallillaan, jossa yhdistykset ja urheiluseurat voivat kerätä varoja toimintaansa vuokraamalla tavaroita Circutuksen kautta.
—–
Vuoden 2023 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Kamupakin perustajat Iida Miettinen, Karri Lehtonen ja Eero Heikkinen

Vuoden 2023 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Iida Miettinen (vas.), Karri Lehtonen ja Eero Heikkinen. Kuva: Annukka Pakarinen.
Sininen pallo -ympäristöpalkinto jaettiin kolmannen kerran 30.11.2023. Palkinnon saajat tarjoavat skaalautuvia ratkaisuja ympäristökriisin kukistamiseen. Tunnustuksen myöntävät Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Svenska litteratursällskapet i Finland.
Vuoden 2023 Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin Kamupakin kolmelle perustajalle, Iida Miettiselle, Karri Lehtoselle ja Eero Heikkiselle. Palkinnon kokonaisarvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin. Palkinnon perusteena oli, että Kamupakin perustajien kehittämä ratkaisu vähentää ympäristöä kuormittavien kertakäyttöisten noutoruokapakkausten tarvetta ja antaa kuluttajille mahdollisuuden valita noutoruualleen kestävämmän pakkauksen. Kamupakin ratkaisu on tarjota ravintoloiden käyttöön uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka pysyvät kierrossa digitaalisen pantin avulla.
“Sininen pallo -palkinnolla haluamme nostaa esiin, että kuluttajan käytöksen muutoksella on iso rooli ekologisen kriisin kukistamisessa. Mutta vastuu ei voi olla yksittäisten ihmisten harteilla. Siksi haluamme palkita sellaisia innovaatioita, jotka mahdollistavat ihmisten käytöksen muutoksen isossa mittakaavassa ja tekevät muutoksen helpoksi”, sanoo palkinnon työryhmän vetäjä, Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Katja Bargum.
Ruuan kertakäyttöisten pakkausten vähentäminen on tärkeää monesta syystä. Ruuan pakkausjäte on hygieniasyistä vaikeasti kierrätettävissä, ja siksi se päätyy usein poltettavaksi tai kaatopaikalle. Kertakäyttöpakkauksia käytetään niin valtavasti, että niiden tekeminen uusiutuvistakaan raaka-aineista ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu, koska raaka-ainetta tarvitaan niin paljon. Pitkään käytössä olevat noutoruuan pakkaukset vähentävät painetta käyttää pakkauksiin esimerkiksi puusta valmistettavia biopohjaisia raaka-aineita.
Palkintoperusteissa todetaan lisäksi, että palkintoraati näkee, että onnistuessaan skaalautumaan palkittu ratkaisu voi olla tienraivaaja nouto- ja pikaruokakentän kestävyydelle.
”Olemme häkeltyneitä ja kiitollisia merkittävästä ympäristötunnustuksesta, joka osoittaa meille, että olemme käyttäneet energiaamme oikean asian parissa. Toivomme, että tunnustus kannustaa myös muita yrittäjiä kyseenalaistamaan vakiintuneita kulutusmalleja kestävämmän ja kiertävämmän maapallon varmistamiseksi”, Kamupakin perustaja Iida Miettinen sanoo.
Lue pitkät palkintoperustelut alta:
Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnetään vuonna 2023 Iida Miettiselle, Karri Lehtoselle ja Eero Heikkiselle. He ratkaisevat rohkeasti isoa ongelmaa: he pyrkivät eroon ympäristöä kuormittavista kertakäyttöisistä noutoruokapakkauksista. Ruuan pakkausjäte on hygieniasyistä vaikeasti kierrätettävissä, ja siksi se päätyy usein poltettavaksi tai kaatopaikalle. Miettisen, Lehtosen ja Heikkisen kehittämän kierrätyspakkausjärjestelmä Kamupakin avulla kuluttaja voi valita noutoruualleen kestävämmän uudelleenkäytettävän pakkauksen.
Palkitut ovat onnistuneet luomaan digitaalisen alustan ja innovatiivisen logistiikan avulla liiketoimintamallin, joka toimii hajallaan olevalla ravintolatoimijoiden kentällä. He ovat myös laskeneet, kuinka paljon liiketoimintamalli vähentää jätettä ja hiilidioksidipäästöjä kertakäyttöpakkauksiin verrattuna. Tällä hetkellä kertakäyttöpakkauksia käytetään niin valtava määrä, että niiden tekeminen uusiutuvistakaan raaka-aineista ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Pitkään käytössä olevat noutoruuan pakkaukset vähentävät painetta käyttää pakkauksiin esimerkiksi puusta valmistettavia biopohjaisia raaka-aineita.
Kamupakin toimintamalli osoittaa edelläkävijyyttä, sillä se vastaa jo nyt EU:sta vasta tuloillaan olevaan sääntelyyn, joka tähtää kertakäyttöpakkausten vähentämiseen. Palkintoraati näkee, että onnistuessaan skaalautumaan palkittu ratkaisu voi olla tienraivaaja nouto- ja pikaruokakentän kestävyydelle.
—-
Vuoden 2022 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Infinna-kuidun kehittäjät ja tuotteistajat Petri Alava ja Ali Harlin

Infinna-kuidun kehittäjät palkittiin työstään tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen eteen. Kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla.
Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2700 litraa vettä. Käytettyjen tekstiilien jatkokäyttö muodostaa oman ongelmansa, sillä käytetyistä tekstiileistä noin 87 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Tekstiiliteollisuus kaipaa kestävämpiä toimintamalleja ja kierrätyskuidut voivat osaltaan tukea kestävyysmurroksessa.
Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin 25.1.2023 Ali Harlinille ja Petri Alavalle Infinna-kuidun kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Ali Harlin työskentelee VTT:llä tutkimusprofessorina ja Petri Alava on Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja.
Infinna ratkaisee tekstiilijätteen ongelmaa, lisää muotiteollisuuden ja kuluttajien tietoisuutta kierrätysmateriaaleista ja vähentää neitseellisen puuvillan tarvetta.
“Infinna on puuttuva lenkki tekstiilien materiaalinkierrätyksessä. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen kierrätykseen perustuvan teollisen ekosysteemin”, kertoo Ali Harlin.
Kierrätystekstiilien avulla voidaan muuttaa muotiteollisuutta ja kuluttajien käyttäytymistä
Myönnetty 100 000 euron arvoinen palkinto on henkilökohtainen kunnianosoitus innovaattoreille, jotka ovat onnistuneet skaalaamaan ympäristötekoja mittakaavaan, joka voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä.
“Isot muotijätit voivat kierrätyskuitujen avulla muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja palvella niitä kuluttajia, jotka eivät muuten välittäisi kestävyyskysymyksistä. Kierrätyskuidut ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa tekstiiliteollisuuden kestävyysmurrosta”, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, joka oli mukana valitsemassa Sininen pallo -palkintoehdokkaat.
Infinna-kuitua valmistaa Harlinin ja Alavan perustama Infinited Fiber Company. Yritys on solminut pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteistyösopimuksia globaalien muotijättien kuten Patagonia, H&M, Inditex ja PVH kanssa.
“Haluamme tehdä tekstiilien kiertotaloudesta arkipäiväistä niin, että jokaisella on mahdollisuus ostaa tekstiilejä, joiden tekemiseen ei ole tarvinnut käyttää neitseellisiä raaka-aineita”, sanoo Petri Alava.
Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjät palkittiin vuoden 2021 Sininen pallo -palkinnolla valtavasta muutosvaikutuksesta kuluttajien arkeen
Ruoka on avainasemassa ympäristökriisin ratkaisemisessa. Siksi suomalaisten kasvipohjaisten proteiinien kehittäjät Reetta Kivelä, Maija Itkonen, Jiang Zhong-Qing, Leena Saarinen ja Tarja Ollila saivat yhdessä kaikkien aikojen ensimmäisen Sininen pallo -ympäristöpalkinnon.
Palkinnon perusteena oli erityisesti se, että heidän kehittämänsä tuotteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon samaan aikaan. Kasviproteiinit Härkis ja Nyhtökaura ovat todella löytäneet tiensä suomalaisten lautasille, kun samalla suomalaisten lihansyönti väheni jo toista vuotta peräkkäin.
Vielä on silti paljon tehtävää. Palkitut peräänkuuluttavat koko yhteiskunnalta yhteisiä ponnisteluita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.
“Päättäjien, teollisuuden, kaupan ja ruoka-alan ammattilaisten pitää varmistaa, että ihmisille on olemassa vaihtoehtoja. Meidän taas töytyy pitää huolta siitä, että tuotteet ovat niin laadukkaita, että kuluttajat haluavat käyttää niitä,” sanoo Leena Saarinen.
“Tuotantoketjujen kestävyyttä parannetaan koko ajan, mutta niissä on vielä paljon työtä. Alihyödynnettyjä ja -arvostettuja satoja ja raaka-aineita pitäisi käyttää nykyistä paremmin,” sanoo Jiang Zhong-Qing.
Nyhtökauran kehityksessä tärkeää oli heti alussa se, että kehittäjät uskalsivat murtaa tuttuja ajatusrakenteita. Siihen tarvittiin moninaisuutta, sanoo Maija Itkonen.
“Se, että meillä oli heti alussa mukana ei-suomalainen perustaja, pakotti katsomaan ulospäin. Meidän pitää saada muualta tulevat asiantuntijat viihtymään Suomessa, pysymään täällä ja rakentamaan innovaatioita.”
Kaksi erinomaista tuotetta muuttivat markkinaa
Palkintolautakunta päätti jakaa palkinnon Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjien kesken, sillä molempien tuotteiden vaikutus suomalaisten kulutustottumuksiin on ollut merkittävä. Ne ovat yhdessä luoneet kokonaan uuden markkinan lihaa korvaaville helppokäyttöisille tuotteille.
Härkis ja Nyhtis tulivat kuitenkin markkinoille jo vuonna 2016. Miksi ne päätettiin palkita nyt?
Molemmat innovaatiot ovat kestävän ruokajärjestelmän uranuurtajia Suomessa, jotka ovat avanneet latuja muille toimijoille. Palkinnon asiantuntijaraadin mukaan nyt vasta voidaan nähdä, miten iso suosio vaihtoehtoisilla proteiineilla todella on.
Seuraava vaihe on saada tuotteet kunnolla Suomen ulkopuolisille markkinoille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön. Siellä ne voivat vauhdittaa kestävyysmurrosta vielä vahvemmin.
“Isot ruokavalmistajat ovat huomanneet, että asiakkaat kysyvät koko ajan enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Kuluttajahyllyn sijaan meidän pitää tarjota tuotteita myös isojen ruoka-alan toimijoiden käyttöön, jolloin niitä voi löytyä vaikka eväspatongin völistä,” sanoo Tarja Ollila.
Jo nyt on kuitenkin selvää, että palkitut ovat kirittäneet ruokajärjestelmän muutosta valtavasti. Tietoisuus ilmastokriisistä ja luontokadosta on kasvanut räjähdysmäisesti, ja kuluttajat ovat ostoksillaankin ilmaisseet haluavansa muutosta.
“Meillä on jo selvä yhteinen tavoite: tehdä ruokajärjestelmästä kestävä. Tiedämme mihin juosta, kunhan vain juoksemme yhdessä,” Reetta Kivelä muistuttaa.










