Skip to content
  • Sininen pallo
  • Lyhyesti
  • Taustalla
  • Sininen pallo 2025
  • Medialle
  • Palkitut
  • Sv
  • En
Tietosuojaseloste

Palkitut

Vuoden 2024 Sininen pallo -ympäristöpalkinto Eetti ry:lle, Viiden vaatteen vuosi -haasteen käynnistäjille ja vertaisvuokraamon perustajalle


Sininen pallo – Blå globen -palkinto 2024 myönnettiin 4.12.2024 kolmelle aloitteelle ja toimijalle, jotka tähtäävät eri tavoilla ylikulutuksen vähentämiseen. Palkinnon saivat Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti), tietokirjailijat ja Viiden vaatteen vuosi -haasteen kehittäjät Sissi Penttilä, Julia Thurén ja Aku Varamäki sekä Circutus-vertaisvuokraamopalvelun perustaja Lotta Lilja. Eetti ry palkitaan 40 000 eurolla ja muut palkinnon saajat 15 000 euron palkinnolla.

Sininen pallo on vuodesta 2021 alkaen jaettu ympäristöpalkinto, joka nostaa esiin merkittäviä tekoja ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Tänä vuonna palkinnon teemana on ylikulutuksen vähentäminen.

Palkintoperusteluissa nostetaan esiin kolme erilaista tapaa vaikuttaa kulutustottumuksiin. Sininen pallo -palkinto huomioi pitkäjänteisen järjestötyön, vaikuttavan viestintäteon ja uuden yritystoiminnan.

– Haluamme tuoda palkinnon avulla esiin erilaisia tapoja vastata ylikuluttamisen aiheuttamiin ongelmiin. Kaikki palkittavat toimivat omalla tärkeällä tavallaan saman päämäärän eli ylikuluttamisen vähentämisen edistämiseksi, sanoo palkintolautakunnan edustaja, Svenska litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen kansliapäällikkö Jonas Lång.

Sininen pallo -palkinnon taustalla on ajatus, että maapalloa uhkaavista tekijöistä huolimatta monia toimintatapoja on mahdollista muuttaa siten, että ylikulutuksen haitalliset vaikutukset eivät uhkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään.

– Erityisesti joulun alla on hyvä muistaa, että kulutusvalintoja kannattaa tehdä ajatellen maapallon kestävyyttä. Tietoa on tarjolla runsaasti ja toivomme, että mahdollisimman monet löytävät esimerkiksi juuri Sininen pallo -palkittavien toiminnan piiriin, Lång sanoo.

Otteita palkintoperusteluista

Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti), palkintosumma: 40 000 euroa

Palkintolautakunnan mukaan Eetti ry:n toiminnan pääteemat, joissa vaaditaan vaate- ja elektroniikkateollisuuden vastuullisuutta, edistetään yritysvastuulainsäädäntöä, vähennetään kuluttamista sekä kasvatetaan tiedostavia nuoria, sopivat kaikilta osin erittäin hyvin Sininen pallo -palkinnon tavoitteisiin. Eetti haluaa muuttaa koko yhteiskunnan asennetta: kuluttamista ja tuotantoa on vähennettävä merkittävästi. Lisäksi Eetti pyrkii kehittämään yhteiskunnan painopistettä kulutuskeskeisyydestä kohtuuajatteluun ja auttaa kuluttajia keskittymään oikeisiin valintoihin esimerkiksi antamalla vinkkejä, miten viherpesun voi tunnistaa.

Aku Varamäki, Sissi Penttilä ja Julia Thurén, palkintosumma: 15 000 euroa kullekin

Viiden vaatteen vuosi -haaste on viestintäkampanja, joka kannustaa sekä kuluttamaan vähemmän mutta myös pitämään parempaa huolta jo olemassa olevista vaatteista esimerkiksi huoltamalla ja korjaamalla niitä. Kampanja on ollut näkyvästi esillä erityisesti sosiaalisessa mediassa ja siihen on osallistunut yli tuhat ihmistä. Haasteen kehittäjät Aku Varamäki ja Julia Thurén sekä tietokirjailija Sissi Penttilä ovat vastuullisuuskysymyksiin keskittyneitä sosiaalisen median vaikuttajia. Palkintolautakunnan mukaan haaste ja samaan teemana liittyjä kirja Planetaarinen vaatekaappi (Gummerus 2024) ovat erinomaisia esimerkkejä onnistuneesta viestintäkampanjasta, jossa tartutaan vakavaan aiheeseen myönteisellä ja ratkaisukeskeisellä tavalla.

Circutus Oy:n perustaja Lotta Lilja, palkintosumma: 15 000 euroa

Vertaisvuokraamisen digitaalinen palvelualusta Circutus mahdollistaa tavaroiden yhteiskäytön, jakamistalouden ja kestävän kuluttamisen. Palvelun kautta tuodaan esiin uutta ajattelua: kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita voi myös lainata. Vertaisvuokraaminen lisää myös ihmisten keskinäistä luottamusta. Palkintolautakunnan mukaan Circutus-palvelu erottuu muista vertaisvuokraamiseen liittyvistä palveluista erityisesti toimivalla käyttöliittymällään ja innovatiivisella toimintamallillaan, jossa yhdistykset ja urheiluseurat voivat kerätä varoja toimintaansa vuokraamalla tavaroita Circutuksen kautta.


—–

Vuoden 2023 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Kamupakin perustajat Iida Miettinen, Karri Lehtonen ja Eero Heikkinen

Vuoden 2023 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Iida Miettinen (vas.), Karri Lehtonen ja Eero Heikkinen. Kuva: Annukka Pakarinen.

Sininen pallo -ympäristöpalkinto jaettiin kolmannen kerran 30.11.2023. Palkinnon saajat tarjoavat skaalautuvia ratkaisuja ympäristökriisin kukistamiseen. Tunnustuksen myöntävät Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Svenska litteratursällskapet i Finland.

Vuoden 2023 Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin Kamupakin kolmelle perustajalle, Iida Miettiselle, Karri Lehtoselle ja Eero Heikkiselle. Palkinnon kokonaisarvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin. Palkinnon perusteena oli, että Kamupakin perustajien kehittämä ratkaisu vähentää ympäristöä kuormittavien kertakäyttöisten noutoruokapakkausten tarvetta ja antaa kuluttajille mahdollisuuden valita noutoruualleen kestävämmän pakkauksen. Kamupakin ratkaisu on tarjota ravintoloiden käyttöön uudelleenkäytettäviä pakkauksia, jotka pysyvät kierrossa digitaalisen pantin avulla.

“Sininen pallo -palkinnolla haluamme nostaa esiin, että kuluttajan käytöksen muutoksella on iso rooli ekologisen kriisin kukistamisessa. Mutta vastuu ei voi olla yksittäisten ihmisten harteilla. Siksi haluamme palkita sellaisia innovaatioita, jotka mahdollistavat ihmisten käytöksen muutoksen isossa mittakaavassa ja tekevät muutoksen helpoksi”, sanoo palkinnon työryhmän vetäjä, Nesslingin säätiön tiede- ja toiminnanjohtaja Katja Bargum.

Ruuan kertakäyttöisten pakkausten vähentäminen on tärkeää monesta syystä. Ruuan pakkausjäte on hygieniasyistä vaikeasti kierrätettävissä, ja siksi se päätyy usein poltettavaksi tai kaatopaikalle. Kertakäyttöpakkauksia käytetään niin valtavasti, että niiden tekeminen uusiutuvistakaan raaka-aineista ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu, koska raaka-ainetta tarvitaan niin paljon. Pitkään käytössä olevat noutoruuan pakkaukset vähentävät painetta käyttää pakkauksiin esimerkiksi puusta valmistettavia biopohjaisia raaka-aineita.

Palkintoperusteissa todetaan lisäksi, että palkintoraati näkee, että onnistuessaan skaalautumaan palkittu ratkaisu voi olla tienraivaaja nouto- ja pikaruokakentän kestävyydelle.

”Olemme häkeltyneitä ja kiitollisia merkittävästä ympäristötunnustuksesta, joka osoittaa meille, että olemme käyttäneet energiaamme oikean asian parissa. Toivomme, että tunnustus kannustaa myös muita yrittäjiä kyseenalaistamaan vakiintuneita kulutusmalleja kestävämmän ja kiertävämmän maapallon varmistamiseksi”, Kamupakin perustaja Iida Miettinen sanoo.

Lue pitkät palkintoperustelut alta:

Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnetään vuonna 2023 Iida Miettiselle, Karri Lehtoselle ja Eero Heikkiselle. He ratkaisevat rohkeasti isoa ongelmaa: he pyrkivät eroon ympäristöä kuormittavista kertakäyttöisistä noutoruokapakkauksista. Ruuan pakkausjäte on hygieniasyistä vaikeasti kierrätettävissä, ja siksi se päätyy usein poltettavaksi tai kaatopaikalle. Miettisen, Lehtosen ja Heikkisen kehittämän kierrätyspakkausjärjestelmä Kamupakin avulla kuluttaja voi valita noutoruualleen kestävämmän uudelleenkäytettävän pakkauksen.

Palkitut ovat onnistuneet luomaan digitaalisen alustan ja innovatiivisen logistiikan avulla liiketoimintamallin, joka toimii hajallaan olevalla ravintolatoimijoiden kentällä. He ovat myös laskeneet, kuinka paljon liiketoimintamalli vähentää jätettä ja hiilidioksidipäästöjä kertakäyttöpakkauksiin verrattuna. Tällä hetkellä kertakäyttöpakkauksia käytetään niin valtava määrä, että niiden tekeminen uusiutuvistakaan raaka-aineista ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Pitkään käytössä olevat noutoruuan pakkaukset vähentävät painetta käyttää pakkauksiin esimerkiksi puusta valmistettavia biopohjaisia raaka-aineita.

Kamupakin toimintamalli osoittaa edelläkävijyyttä, sillä se vastaa jo nyt EU:sta vasta tuloillaan olevaan sääntelyyn, joka tähtää kertakäyttöpakkausten vähentämiseen. Palkintoraati näkee, että onnistuessaan skaalautumaan palkittu ratkaisu voi olla tienraivaaja nouto- ja pikaruokakentän kestävyydelle.

—-

Vuoden 2022 Sininen pallo -palkinnon voittajat ovat Infinna-kuidun kehittäjät ja tuotteistajat Petri Alava ja Ali Harlin

Vuoden 2022 Sininen pallo -palkitut Petri Alava (vas.) ja Ali Harlin. Lataa kuva tästä.

Infinna-kuidun kehittäjät palkittiin työstään tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen eteen. Kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla.

Tekstiiliteollisuuden hiilijalanjäljeksi on arvioitu jopa kymmenen prosenttia maailman kaikista päästöistä, ja yhden t-paidan valmistus nielee 2700 litraa vettä. Käytettyjen tekstiilien jatkokäyttö muodostaa oman ongelmansa, sillä käytetyistä tekstiileistä noin 87 prosenttia päätyy kaatopaikalle. Tekstiiliteollisuus kaipaa kestävämpiä toimintamalleja ja kierrätyskuidut voivat osaltaan tukea kestävyysmurroksessa.

Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama Sininen pallo -ympäristöpalkinto myönnettiin 25.1.2023 Ali Harlinille ja Petri Alavalle Infinna-kuidun kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Ali Harlin työskentelee VTT:llä tutkimusprofessorina ja Petri Alava on Infinited Fiber Companyn toimitusjohtaja.

Infinna ratkaisee tekstiilijätteen ongelmaa, lisää muotiteollisuuden ja kuluttajien tietoisuutta kierrätysmateriaaleista ja vähentää neitseellisen puuvillan tarvetta.

“Infinna on puuttuva lenkki tekstiilien materiaalinkierrätyksessä. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen kierrätykseen perustuvan teollisen ekosysteemin”, kertoo Ali Harlin.

Kierrätystekstiilien avulla voidaan muuttaa muotiteollisuutta ja kuluttajien käyttäytymistä

Myönnetty 100 000 euron arvoinen palkinto on henkilökohtainen kunnianosoitus innovaattoreille, jotka ovat onnistuneet skaalaamaan ympäristötekoja mittakaavaan, joka voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä.

“Isot muotijätit voivat kierrätyskuitujen avulla muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja palvella niitä kuluttajia, jotka eivät muuten välittäisi kestävyyskysymyksistä. Kierrätyskuidut ovat kuitenkin vain yksi osa laajempaa tekstiiliteollisuuden kestävyysmurrosta”, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, joka oli mukana valitsemassa Sininen pallo -palkintoehdokkaat.

Infinna-kuitua valmistaa Harlinin ja Alavan perustama Infinited Fiber Company. Yritys on solminut pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia yhteistyösopimuksia globaalien muotijättien kuten Patagonia, H&M, Inditex ja PVH kanssa.

“Haluamme tehdä tekstiilien kiertotaloudesta arkipäiväistä niin, että jokaisella on mahdollisuus ostaa tekstiilejä, joiden tekemiseen ei ole tarvinnut käyttää neitseellisiä raaka-aineita”, sanoo Petri Alava.


Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjät palkittiin vuoden 2021 Sininen pallo -palkinnolla valtavasta muutosvaikutuksesta kuluttajien arkeen

Ruoka on avainasemassa ympäristökriisin ratkaisemisessa. Siksi suomalaisten kasvipohjaisten proteiinien kehittäjät Reetta Kivelä, Maija Itkonen, Jiang Zhong-Qing, Leena Saarinen ja Tarja Ollila saivat yhdessä kaikkien aikojen ensimmäisen Sininen pallo -ympäristöpalkinnon.

Palkinnon perusteena oli erityisesti se, että heidän kehittämänsä tuotteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon samaan aikaan. Kasviproteiinit Härkis ja Nyhtökaura ovat todella löytäneet tiensä suomalaisten lautasille, kun samalla suomalaisten lihansyönti väheni jo toista vuotta peräkkäin.

Vielä on silti paljon tehtävää. Palkitut peräänkuuluttavat koko yhteiskunnalta yhteisiä ponnisteluita ruokajärjestelmän muuttamiseksi.

“Päättäjien, teollisuuden, kaupan ja ruoka-alan ammattilaisten pitää varmistaa, että ihmisille on olemassa vaihtoehtoja. Meidän taas töytyy pitää huolta siitä, että tuotteet ovat niin laadukkaita, että kuluttajat haluavat käyttää niitä,” sanoo Leena Saarinen.

“Tuotantoketjujen kestävyyttä parannetaan koko ajan, mutta niissä on vielä paljon työtä. Alihyödynnettyjä ja -arvostettuja satoja ja raaka-aineita pitäisi käyttää nykyistä paremmin,” sanoo Jiang Zhong-Qing.

Nyhtökauran kehityksessä tärkeää oli heti alussa se, että kehittäjät uskalsivat murtaa tuttuja ajatusrakenteita. Siihen tarvittiin moninaisuutta, sanoo Maija Itkonen.

“Se, että meillä oli heti alussa mukana ei-suomalainen perustaja, pakotti katsomaan ulospäin. Meidän pitää saada muualta tulevat asiantuntijat viihtymään Suomessa, pysymään täällä ja rakentamaan innovaatioita.”

Kaksi erinomaista tuotetta muuttivat markkinaa

Palkintolautakunta päätti jakaa palkinnon Härkiksen ja Nyhtökauran kehittäjien kesken, sillä molempien tuotteiden vaikutus suomalaisten kulutustottumuksiin on ollut merkittävä. Ne ovat yhdessä luoneet kokonaan uuden markkinan lihaa korvaaville helppokäyttöisille tuotteille. 

Härkis ja Nyhtis tulivat kuitenkin markkinoille jo vuonna 2016. Miksi ne päätettiin palkita nyt? 

Molemmat innovaatiot ovat kestävän ruokajärjestelmän uranuurtajia Suomessa, jotka ovat avanneet latuja muille toimijoille. Palkinnon asiantuntijaraadin mukaan nyt vasta voidaan nähdä, miten iso suosio vaihtoehtoisilla proteiineilla todella on. 

Seuraava vaihe on saada tuotteet kunnolla Suomen ulkopuolisille markkinoille sekä elintarviketeollisuuden käyttöön. Siellä ne voivat vauhdittaa kestävyysmurrosta vielä vahvemmin.

“Isot ruokavalmistajat ovat huomanneet, että asiakkaat kysyvät koko ajan enemmän kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Kuluttajahyllyn sijaan meidän pitää tarjota tuotteita myös isojen ruoka-alan toimijoiden käyttöön, jolloin niitä voi löytyä vaikka eväspatongin völistä,” sanoo Tarja Ollila.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että palkitut ovat kirittäneet ruokajärjestelmän muutosta valtavasti. Tietoisuus ilmastokriisistä ja luontokadosta on kasvanut räjähdysmäisesti, ja kuluttajat ovat ostoksillaankin ilmaisseet haluavansa muutosta.

“Meillä on jo selvä yhteinen tavoite: tehdä ruokajärjestelmästä kestävä. Tiedämme mihin juosta, kunhan vain juoksemme yhdessä,” Reetta Kivelä muistuttaa.

Sininen pallo 2025

Asuminen ja rakennettu ympäristö – kestäviä koteja ja uudistuvaa kulttuuriympäristöä

Vuoden 2025 palkintoteema keskittyy asumiseen ja rakennettuun ympäristöön – siihen, miten ja missä elämme, rakennamme ja vaalimme yhteistä tilaa ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävämmällä tavalla niin kaupungeissa kuin pienemmilläkin paikkakunnilla.

Palkinnolla halutaan nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka kehittävät uusia ratkaisuja asumiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviin kestävyyshaasteisiin. Etsimme erityisesti kokeiluja, toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka haastavat vallitsevia käsityksiä hyvästä asumisesta ja rakennetusta ympäristöstä sekä uudistavat nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja.

Painopisteenä ovat ratkaisut, jotka ovat sovellettavissa ja skaalattavissa laajemminkin sekä pohjautuvat tutkittuun tietoon. Haluamme tukea aloitteita, jotka tuovat tutkitun tiedon osaksi yhteiskunnallista muutosta ja edistävät ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää elinympäristöä.

Palkittavaksi valittavan aloitteen, innovaation tai teon tulee perustua tutkittuun tietoon tai hyödyntää sitä olennaisena osana tavoitteitaan ja toimintatapaansa. Palkinto voidaan myöntää myös tutkimushankkeelle, jos se tuottaa uutta tietoa asumisen tai rakennetun ympäristön kestävyyshaasteista ja tuo sen vaikuttavalla tavalla yhteiskunnalliseen keskusteluun tai käytännön ratkaisuiksi. Keskeistä on, että tutkimus ei jää akateemiseen kontekstiin, vaan se edistää aktiivisesti muutosta ekologisesti, kulttuurisesti tai sosiaalisesti kestävään suuntaan.

Palkittava aloite, innovaatio, tutkimus tai teko voi liittyä esimerkiksi yhteisöllisen, kohtuuhintaisen ja ekologisesti kestävän asumisen edistämiseen, rakennusten pitkäikäisyyden ja muunneltavuuden kehittämiseen tai rakennetun kulttuuriympäristön kestävään hyödyntämiseen/uudistamiseen.

Palkintosumma voidaan jakaa useamman palkinnonsaajan kesken. Palkinnonsaajat voivat olla Suomessa toimivia yksilöitä, ryhmiä tai yleishyödyllisiä toimijoita.

Voit ehdottaa voittajaa 4.6.2025 mennessä TÄÄLLÄ.

Asiantuntijaraati

Ehdotukset Sininen pallo -palkintoehdokkaista tekee asiantuntijoista koostuva raati. Vuoden 2022 asiantuntijaraatiin kuuluivat Onego Bion toimitusjohtaja ja Gold & Green Foodsin perustaja Maija Itkonen, vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta, ympäristöjohtamisen ja -talouden professori Lassi Linnanen sekä YK:n ympäristöohjelman asiantuntija Siiri Mäkelä.

Lue alta, mitä he ajattelevat kestävyysmurroksesta. 

Siiri Mäkelä: “Ympäristöinnovaatio ei ole kestävä, jos kaikilla ei ole siihen varaa” 

Siiri Mäkelä työskentelee kestävien ruokajärjestelmien asiantuntijana YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Euroopan toimistossa Genevessä, aiemmin YK:n ympäristöohjelman nuoriso-, koulutus- ja vaikuttamisyksikössä Nairobissa Keniassa. Siiri on ollut tiiviisti mukana ilmastoaktivismissa ja hän on aiemmin työskennellyt esimerkiksi nuorisojärjestöissä ja  toiminut Suomen Nuorten Agenda2030:n kestävää kehitystä ajavan ryhmän puheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden ja ympäristöjohtamisen maisteri.

Minkälaisia valintoja yhteiskunta tukee? Tämä on kysymys, jota Siiri Mäkelän mukaan tulisi kysyä useammin, kun puhutaan kestävien kulutusvalintojen tekemisestä. Hän pohtii mielellään myös sitä, kenen odotetaan tekevän kestäviä valintoja. Nuorten niskaan kasataan valtavasti paineita siitä, että heidän sukupolvensa tulee ratkoa ekologisen kriisin aiheuttamia ongelmia ja elää vastuullisemmin kuin edeltäjänsä. 

Mäkelä kuitenkin epäilee, ettei nuorilla ole tarvittavia työkaluja vastuullisten valintojen tekemiseen.

“En minäkään ympäristöasiantuntijana osaa kovin usein sanoa, mikä olisi aidosti kestävin valinta.”

Mäkelä kokee, että tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä on huonosti saatavilla tai se ei ole vertailukelpoista. 

“Systeemisen vaikutuksen arviointi puuttuu”, hän sanoo. Ympäristövaikutusta pitäisi hänen mielestään ajatella aina kokonaisuutena. Esimerkiksi, jos käytetään puuta muovin sijaan, voidaanko hyödyntää muuta kuin neitseellistä puumateriaalia? Hän puhuu kolminkertaisesta planetaarisesta kriisistä, triple-planetary-crisis, joka pitää sisällään niin ilmastonmuutoksen, luontokadon kuin saastuttamisen. “Kaikki nämä vaikuttavat ja kiihdyttävät toisiaan, ja siksi kestävyyttä arvioidessa pitäisi arvioida kaikkia kolmea ulottuvuutta.”

Mäkelä korostaa, että ekologista kriisiä ratkaisevien innovaatioiden tulee olla helposti ymmärrettäviä ja saavutettavia, jos aidosti halutaan rohkaista nuoria tekemään parempia valintoja. “Ympäristöinnovaatio ei ole kestävä, jos kaikilla ei ole siihen varaa”, hän toteaa. 

Mäkelä on työskennellyt vuosia nuorison ympäristökasvatuksen parissa, muun muassa YK:n ympäristön ekosysteemiosaston nuoriso-, koulutus- ja vaikuttamisyksikössä Nairobissa Keniassa sekä Suomessa 4H-nuorisojärjestössä, keskittyen ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen ja kolmannen sektorin tarjoaman ympäristökasvatuksen vahvistamiseen. Hän tietää, että ainoa tapa saada nuoret mukaan ekologisen kriisin ratkaisuun on ottaa heidät suunnittelemaan ratkaisuja. 

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ympäristöinnovaatioita kehittävät tahot tekevät yhteistyötä nuoriso- tai urheilujärjestöjen kanssa, tai tuovat ympäristökasvatuksen osaksi videopelejä. Hän kertoo esimerkiksi YK:n toimintatavoista, jotka tähtäävät aina skaalautuvuuteen – eivät oman organisaation näkyvyyden lisäämiseen. “Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mennään sinne, missä nuoret ovat ja rakennetaan sen päälle, mitä muut jo tekevät sen sijaan, että yritetään luoda joku oma, yksittäinen kampanja.” 

Lassi Linnanen: “Kestävien innovaatioiden lisäksi tarvitsemme estäviä innovaatioita”

Lassi Linnanen on Lappeenranta–Lahden teknillisen yliopiston ympäristöjohtamisen ja -talouden professori. Hän on tuotantotalouden diplomi-insinööri, ja toiminut erilaisissa akateemisissa sekä konsultin tehtävissä eri puolilla Suomea sekä esimerkiksi USA:ssa, Intiassa ja Saksassa. Hän on ollut kirjoittamassa yli sataa akateemista julkaisua. 

“Meillä on pakonomainen tarve sanoa, että jatkuvasti pitää innovoida uutta. On totta, että tarvitsemme uusia, hyviä innovaatioita. Samaan aikaan meidän tulisi kuitenkin päästä eroon huonoista.” Lassi Linnasen näkemys kestävästä tulevaisuudesta haastaa innovaatiokeskeisen ajattelun ja rohkaisee katsomaan kokonaiskuvaa. 

“Kestävien innovaatioiden lisäksi tarvitsemme estäviä innovaatioita”, Linnanen sanoo. Estävillä innovaatioilla hän tarkoittaa ideoita, jotka tekevät ympäristölle haitallisesta toiminnasta vaikeampaa. Linnanen tietää, ettei maailma muutu pelkästään kuluttajien valinnoilla. Esimerkiksi lihankulutus on jatkanut suosiotaan vaikka vaihtoehtoja on olemassa. Estävät innovaatiot voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kasviproteiinien kehittämisen lisäksi loisimme mekanismeja, jotka estäisivät lihansyöntiä. 

Professorin mielestä kestävä kehitys edellyttää systeemistä innovaatiota, joka haastaa koko talousjärjestelmän. Tällä hetkellä yksikään maa ei pysty tuottamaan riittävää hyvinvointia kaikille planeetan kantokyvyn rajoissa. 

Mistä tällainen muutos voisi Linnasen mukaan lähteä? Siitä, että tunnistamme ja tunnustamme, että yhteiskunnallinen päätöksenteko tulee irrottaa talouskasvuriippuvuudesta.

“Meidän pitää lisätä sellaista tuotantoa ja kulutusta, joka parantaa planetaarista hyvinvointia, ja vastaavasti vähentää planetaariselle hyvinvoinnille haitallista tuotantoa ja kulutusta. Tämän seurauksena talous joko kasvaa, pysyy entisen kokoisena tai supistuu, mutta se ei ole menestyksen mittari.”

Lisäksi Linnanen ehdottaa, että haemme länsimaisen individualismin ja yltäkylläisyyden rinnalle roolimalleja, jotka kannustavat kohtuullisuuteen. Hän ehdottaa, että kiinnitämme katseemme sellaisiin maihin kuten Vietnam tai Costa Rica, sillä niiden elintaso on sitä, mitä meidänkin pitäisi tavoitella. 

“Tulevaisuus voi olla ihan hyvä, mutta tulevaisuus ei ole nykyisenkaltainen.” 

Minna Halme: ”Uuden on vaikea menestyä, jos vanhasta ei uskalla päästää irti”

Minna Halme on vastuullisen liiketoiminnan professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, Suomen Kestävän Kehityksen Asiantuntijapaneelin jäsen, SOK:n kestävän kehityksen neuvonantajaryhmän ja Keskuskauppakamarin Vastuullisuuslautakunnan jäsen sekä Tukholman kauppakorkeakoulun Centre for Sustainable Markets (Misum) hallituksen jäsen.

Kun Minna Halmeelta kysyy, mikseivät innovaatiot skaalaudu maailmaa mullistavaan mittakaavaan, hän kehottaa siirtämään huomion pois itse innovaatioista. “Innovaatioita syntyy kyllä niin pienissä kuin isoissakin yrityksissä mutta niiden skaalautumisen edessä seisoo pelko vanhojen liiketoimintamallien kannibalisoinnista.” 

Halmeen mukaan yritysten liiketoimintaympäristö tukineen on viritetty ylläpitämään saavutettuja etuja. Maataloustuet kannattelevat perinteistä maataloutta. Fossiilisen energian tuet ovat yhä suurempia kuin uusiutuvan energian tuet. 

Kestävyys ei ole arvo, josta yrityksiä palkitaan vaan ennemmin päinvastoin. Ne yritykset, jotka toimivat vastuullisesti, kantavat vastuullisuuden kulut yksin. Tämä ei ole Halmeen mielestä oikein. Vastuullisuus pitäisi standardoida eikä jättää yritysten hyväntahtoisuuden varaan. Halmeen mukaan toimialajärjestöjen pitäisi ottaa aktiivisempi rooli kestävämpien yritysten etujen ajajana.

”Nykyisellään toimialajärjestöt puolustavat äänekkäästi työpaikkojen säilyttämistä ja ylläpitävät vanhoja rakenteita – eivät aktiivisesti uudista pelikenttää. Mutta tekevätkö ne realistisia laskelmia siitä, kuinka paljon uusia työpaikkoja uudet innovaatiot voisivat synnyttää?”

Niin kauan kun perinteisen teollisuuden ääni on kovempi kuin ympäristöinnovaattoreiden ääni, myöskään kannustimet eivät muutu. 

Minkälaisia kannustimia Halme sitten peräänkuuluttaa? Lainsäädäntöä ja yritystukirakenteita, jotka pakottavat yritykset ottamaan ympäristökustannukset huomioon. Esimerkiksi yritysverotusta, joka huomioisi, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä yritystoiminta tuottaa. Tällainen laskentalogiikka nostaisi esimerkiksi kasviproteiinit aivan uuteen arvoon elintarvikeyritysten toiminnassa. 

“Vielä 20 vuotta sitten luennoin, että muutos kestävämpään liiketoimintaan tulee joko vapaaehtoisesti tai valtavien kriisien kautta. Nyt vapaaehtoisuuden aika on ohi. Kun metsät palavat, joet kuivuvat ja ruokakriisi on iholla, ei enää ole aikaa odotella.”

Maija Itkonen: ”Kenen vastuulla on luoda muutosta?”

Maija Itkonen on Onego Bion toimitusjohtaja, Nyhtökauraa valmistavan Gold&Green Foodsin perustaja ja entinen innovaatiojohtaja. Hän on myös Sininen pallo -palkinnon 2021 voittaja ja vuoden 2022 asiantuntijaraadin puheenjohtaja. 


Kun Maija Itkonen ja Reetta Kivelä perustivat vuonna 2015 nyhtökauraa valmistavan yrityksen, he aukaisivat padon kasviproteiinien tieltä. Nyhtökauraa edeltävänä aikana käsitykset kasvistuotteiden kysynnästä olivat jumiutuneita. Soijarouheet ja muut vegevalmisteet olivat vain vegaaneja varten eikä heitäkään ollut kuin kourallinen. “Ei markkinaa”, Itkonen kumppaneineen kuulivat.

Myös ruoan ja teknologian yhdistäminen tuntui ylitsepääsemättömältä aivojumpalta sijoittajille, sillä kategoriaa ruokateknologia, food tech, ei ollut. Yrittäjiä kehotettiin valitsemaan jompikumpi. Itkonen ja Kivelä jatkoivat kuitenkin sinnikkäästi valitsemallaan polulla. Ja kas, kasvisruoan lisäämisestä innostuneet kuluttajat suorastaan kahmivat kotimaiseen kauraan perustuvan ruokavalmisteen keittiöihinsä heti kun se saatiin kauppojen hyllyille. 

Vuonna 2022 kasviproteiinit ovat vakiintuneet osaksi valtaväestön kulutustottumuksia. Samalla ruokateknologiasta on tullut satojen miljardien eurojen kansainvälinen bisnes.

“Meillä oli monella tapaa pioneerin rooli ja juuri se teki polustamme haastavamman kuin mitä se olisi tänä päivänä.” 

Itkosen kumppaneineen piti löytää Gold & Green Foods -yritykselleen sijoittajia jotka olisivat valmiita maksamaan tuotantolinjojen perustamisesta ja laitteistojen hankinnoista. Rahoitusta ei kuitenkaan ollut helppo löytää. 

Ratkaisuksi yrittäjät keksivät lyöttäytyä yhteen yrityksen kanssa, jolla oli tuotanto-osaaminen hallussa. Vuonna 2016 suomalainen Paulig osti osake-enemmistön Gold & Green Foodsista. Edessä oli kuitenkin uusia patoja avattavana. “Suurten yritysten vahvuutena on heidän valmistamansa perinteiset tuotteet. Kaikki prosessit ja kannustinjärjestelmät on luotu menestystuotteiden myynnin maksimoinnin ympärille. Kasvuyritys ei sovi tällaisiin prosesseihin vaan innovaatiota pitäisi lähestyä eri logiikalla – jatkuvan tuotekehityksen ja kokeilun kautta”, Itkonen sanoo. 

Hän kritisoi suurissa yrityksissä etenkin sitä, että maailmaa muuttavien kasvuyritysten osto nähdään helposti vastuullisuustekona eikä osana yrityksen muutosstrategiaa. “Halutaan näyttää, että ollaan maailman muutoksessa mukana muttei kuitenkaan olla valmiita muuttamaan yrityksen sisäistä käsitystä menestyksestä. Pidetään kynsin hampain kiinni siitä, mikä on tuonut rahaa ennenkin ja käytetään vastuullisuuteen sen verran rahaa, että toiminta näyttää hyvältä eikä perusliiketoiminta vaarannu.” 

Nyhtökauran matka jatkuu nyt uuden omistajan leivissä, eivätkä tulevaisuuden askelmerkit ole vielä julkisesti selvillä. Itkosen mukaan on vaikea osoittaa yhtä syytä innovaation syöksylaskulle, sillä startupin kehityksessä on niin monta päällekkäistä prosessia. Samaan aikaan pitäisi kehittää tuotetta, parantaa tuotantoketjuja ja skaalautua yhä uusille markkinoille. Kaikki tämä vaatii paljon resursseja.

Itkosen mukaan aina voi miettiä, olivatko resurssit kohdillaan. Hänestä kiinnostavampi kysymys on kuitenkin, kenen vastuulla on luoda muutosta? Itkonen uskoo visionäärisiin yksilöihin, joita voi olla niin startup-yrittäjissä, suuryritysten johdossa, tavallaisissa työntekijöissä tai päättäjissä.

“Yksi ihminen voi muuttaa yllättävän paljon, jos hän on hyvin motivoitunut muutoksesta ja valmis puskemaan sitä läpi.”

Hän kuitenkin arvelee, että hankalimpia vastahankaajia ovat suuryritykset, joiden omistajille virtaa rahaa tuotteista, jotka eivät ole kestävällä pohjalla. “Voi valitettavasti olla, että näitä yrityksiä ei muuteta kuin tarpeeksi kovilla EU-tason pakotteilla.” Silti Itkonen suhtautuu muutokseen optimistisesti. Hän haluaa muistuttaa suuryityksiä siitä, että vaikka uudenlaisen liiketoiminnan luominen tuntuu valtavalta urakalta, nykyisetkin prosessit on joskus luotu tyhjästä. “Ihminen keksi lehmän mahdollisuudet ruoantuotannossa, ymmärsi miten lehmästä saadaan enemmän irti ja loi tehoeläintuotannon. Jos voitiin keksiä se, voidaan keksiä muutakin.” 

Maija Itkonen ja nyhtökauran kehittäjät Reetta Kivelä ja Jiang Zhong-Qing voittivat vuoden 2021 Sininen pallo -palkinnon yhdessä kasviproteiinivalmiste Härkiksen kehittäjien Leena Saarisen ja Tarja Ollilan kanssa. 

Sininen pallo

Sininen pallo
Blå globen

Sininen pallo on palkinto tulevaisuuden rakentajille ja toivon tekijöille

Medialle

Sininen pallo -ympäristöpalkinto jaetaan vuosittain. Palkinnon rahoittavat TAH-säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland SLS tasaosuuksin. SLS:n osuus rahoitetaan Ingrid, Margit ja Henrik Höijer II -rahastosta. Palkinnon arvo on 100 000 euroa. Sininen pallo -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021. 

Palkinnonsaaja tarjoaa skaalautuvia tai monistettavia ratkaisuja ympäristökriisin kukistamiseen. Palkinto korostaa ihmisten käyttäytymisen muutoksen merkitystä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Se myönnetään ratkaisuille, jotka olemassaolollaan muuttavat kansalaisten käyttäytymistä. Palkinto myönnetään suomalaisille organisaatioille, yrityksille tai yhdistyksille, tutkimusryhmille tai yksityishenkilöille. 

Lisätietoja:  

TAH-säätiö 
Viestinnän asiantuntija Pauliina Savola 
pauliina@tahsaatio.fi 

Maj ja Tor Nesslingin säätiö 
Viestinnän asiantuntija Jussi Hakanen
jussi.hakanen@nessling.fi 

Svenska litteratursällskapet i Finland 
Viestinnän asiantuntija Tuuli Rajavuori 
tuuli.rajavuori@sls.fi 

Sininen pallo 2024 -voittajat: Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti), tietokirjailijat ja Viiden vaatteen vuosi -haasteen kehittäjät Sissi Penttilä, Julia Thurén ja Aku Varamäki sekä Circutus-vertaisvuokraamopalvelun perustaja Lotta Lilja 

Palkintoperusteluissa nostetaan esiin kolme erilaista tapaa vaikuttaa kulutustottumuksiin. Sininen pallo -palkinto huomioi pitkäjänteisen järjestötyön, vaikuttavan viestintäteon ja uuden yritystoiminnan.

Lue uutinen vuoden 2024 voittajista

Pressikuvia voi ladata SLS:n verkkosivuilta.

Sininen pallo 2023 -voittajat: Iida Miettinen, Karri Lehtonen ja Eero Heikkinen 

Kamupakin perustajat palkittiin siksi, että heidän kehittämänsä ratkaisu vähentää ympäristöä kuormittavien kertakäyttöisten noutoruokapakkausten tarvetta ja antaa kuluttajille mahdollisuuden valita noutoruualleen kestävämmän pakkauksen. 

Lue uutinen vuoden 2023 voittajasta

Lataa vaakakuva voittajista. Kuvaaja: Annukka Pakarinen.Lataa
Lataa pystykuva voittajista. Kuvaaja: Annukka PakarinenLataa

Sininen pallo 2022 -voittajat: Ali Harlin ja Petri Alava 

Infinna-kuidun kehittäjät palkittiin työstään tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen eteen. Kierrätystekstiileistä valmistettava kuitu voi muuttaa muotiteollisuuden toimintaa ja kuluttajien käyttäytymistä merkittävällä tavalla.  

Lue uutinen Palkitut-sivulta

Lataa kuvat mediapankista

Sininen pallo 2021 -voittajat: Maija Itkonen, Reetta Kivelä, Leena Saarinen, Jiang Zhongqing, Tarja Ollila 

Palkittujen kehittämät tuotteet vaikuttavat sekä ilmastonmuutokseen että luontokatoon samaan aikaan. Kasviproteiinit Härkis ja Nyhtökaura ovat löytäneet tiensä suomalaisten lautasille, kun samalla suomalaisten lihansyönti on vähentynyt. 

Lue uutinen Palkitut-sivulta

Lataa kuva mediapankista

Taustalla

Sata vuotta sitten Teknillisestä korkeakoulusta valmistui nuori diplomi-insinööri, joka rakasti luonnossa liikkumista. Kolme vuotta myöhemmin saman tutkinnon suoritti kaksi muuta koneosaston nuorta lupausta, joista toinen olisi alun perin halunnut maanviljelijäksi. Toinen vietti kaiken vapaa-aikansa Saaristomerellä purjeveneen ruorissa.

Nuo kolme nuorta insinööriä tekivät kukin uransa teollisuuden ja tekniikan aloilla ja rakensivat samalla kotimaan uutta kehitystä ajan hengessä. He jakoivat myös syvän arvostuksen luontoa kohtaan.

Heidän aikanaan maatamme kohtasivat hyvin erilaiset haasteet kuin nyt. Ne olivat silti suuria kohtalonkysymyksiä. Nyt käynnissä oleva ympäristökriisi on ihmisen historian vaikein haaste, ja sitä kolme rakentajaa olisivat varmasti halunneet olla mukana ratkaisemassa.

Tänään jokaisen elämäntyötä kunnioittaa säätiö tai rahasto, joka tukee ympäristötutkimusta ja siitä nousevia ratkaisuja. Nyt nämä kolme säätiötä yhdistävät voimansa ja palkitsevat vuorostaan tulevaisuuden rakentajia uuden tiedon ja ymmärryksen valossa.

Kolme rakentajaa nostavat esiin tulevaisuuden ratkaisijoita

Kuva: Novafoto / SLS, Henrik Höijerin arkisto.

Henrik Höijer (1892–1984) valmistui Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1921. Hän loi uran teknisenä johtajana osuuskunta Laborissa, joka oli Hankkijan ruotsinkielinen vastine. Höijer oli innokas partiolainen ja luontoharrastaja. Svenska Litteratursällskapetin suurimpiin rahastoihin kuuluu Ingrid, Margit ja Henrik Höijerin rahasto II, jonka tarkoituksena on muun muassa tukea henkilöitä tai organisaatioita, jotka tutkivat ympäristönsuojelua ja teknologiaa.

Heikki H. Herlin (1901–1989) valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1924. Vuorineuvos Herlin teki elämäntyönsä Kone Oy:n johdossa. Perheen tilalla Kirkkonummen Thorsvikissa harjoitettiin silloin ja harjoitetaan edelleen maanviljelyä. Tiina ja Antti Herlinin säätiö on yleishyödyllinen säätiö, joka vuosina 2020–2025 keskittää resurssinsa globaalin ympäristökriisin ratkaisuihin ja erityisesti päästöjen nopeaan leikkaamiseen.

Tor Nessling (1901–1971) valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun koneosastolta 1924, samana vuonna kuin Heikki Herlin. Vuorineuvos Nessling teki elämäntyönsä autoteollisuuden parissa, mutta vietti vapaa-aikaansa vaimonsa Maj Nesslingin kanssa Saaristomerellä, metsässä tai lintuja bongaten. Maj ja Tor Nesslingin Säätiö etsii systeemisiä ratkaisuja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen tarjoamalla tukea tutkimukselle, mahdollisuuksia kohtaamisille sekä tutkittua tietoa yhteiskunnan käyttöön.

Lyhyesti

Planeetallamme jyllää ekologinen kriisi. Haluamme ratkaista sen yhdessä. Kolmen säätiön yhteinen Sininen pallo -palkinto on tunnustus, jonka voi saada uraauurtavasta ja skaalautuvasta teknologiasta tai tieteellisestä tutkimuksesta, joka auttaa meitä sammuttamaan kriisin.

Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa. Palkinnon saaja tarjoaa skaalautuvia tai monistettavia ratkaisuja kaikkia meitä järisyttävän ympäristökriisin kukistamiseen. Palkinto korostaa ihmisten käyttäytymisen muutoksen merkitystä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Se myönnetään Suomessa toimiville ryhmille ja henkilöille, jotka ratkaisuillaan auttavat muuttamaan kansalaisten käyttäytymistä. 

Näin pallo pyörii

Palkinnon rahoittavat TAH-säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland SLS tasaosuuksin. SLS:n osuus rahoitetaan Ingrid, Margit ja Henrik Höijer II -rahastosta.

Sininen pallo -ympäristöpalkinto (100 000 euroa) myönnetään vuonna 2024 teosta, hankkeesta tai tutkimuksesta, joka hillitsee ylikulutusta. Ehdokkaita etsittiin touko-kesäkuussa open call -kutsulla.

Ylikulutuksella tarkoitetaan sitä, että kulutamme päivittäin enemmän kuin maapallo ja ympäristö kestävät. Ylikulutus näkyy kestävyyskriisin syvenemisenä. Monia toimintatapoja on kuitenkin mahdollista muuttaa, jotta ylikulutuksen haitalliset vaikutukset eivät uhkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksia hyvään elämään. Sininen pallo 2024 -ympäristöpalkinto nostaa esille ratkaisuja, jotka hillitsevät ylikulutusta.   

Palkinto myönnetään Suomessa toimivalle ryhmälle tai henkilöille, jotka omilla ratkaisuillaan edistävät ylikulutuksen vähentämistä. Kyseessä voi olla esimerkiksi uusi teknologia, sosiaalinen innovaatio tai kulttuurista muutosta edistävä teko, joka tähtää planeetan rajoihin mahtuvan elämän, yhteiskunnan, käyttäytymisen tai yritystoiminnan edistämiseen.

Ehdokkaita arvioi ja listaa täydentää asiantuntijalautakunta, joka seuraa ja arvioi alan kenttää jatkuvasti. Raati vaihtuu vuosittain. Vuonna 2024 asiantuntijaryhmään kuuluvat Fiskars Groupin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kati Ihamäki, ympäristöteemoihin erikoistunut toimittaja Riikka Suominen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier.

Palkinnosta päättää palkintolautakunta, johon kuuluvat sitä rahoittavien säätiöiden edustajat. Palkinto on jaettu vuosittain vuodesta 2021 lähtien. Vuoden 2024 voittaja julkistetaan Helsingissä järjestettävässä palkintotilaisuudessa 4.12.2024.

Svenska litteratursällskapet i Finland, logo

Tietosuojaseloste

Tietosuojaseloste Sininenpallo.fi-sivuston evästeiden käsittelystä 

Henkilötietolain (523/99) 10 §:n mukainen rekisteriseloste. Kerromme tietosuojaselosteessa, miten käsittelemme henkilötietoja seuraavissa yhteyksissä: evästeet.

Rekisterinpitäjä

Kaskas Media Oy seuraavien asiakkaidensa yhteenlittymän puolesta:

Maj ja Tor Nesslingin Säätiö
Svenska litteratursällskapet i Finland
Tiina ja Antti Herlinin säätiö

Yhteyshenkilö:
Kaskas Media Oy / luova johtaja Liisa Mayow
liisa@kaskasmedia.fi  

Evästeet

Sininenpallo.fi-sivustolla käytetään evästeitä (eng. cookies) muun muassa sivuston käytön seuraamiseen, analysointiin ja muihin toiminnallisuuksiin. Evästeiden käyttö on mahdollista estää selaimessasi.

Sivuston käytön seurantaan käytämme Googlen Analytics -palvelua. Seurannan tarkoitus on kerätä tilastotietoa esimerkiksi sivun kävijämäärästä ja suosituimmista sisällöistä.

Seurantatagien hallinnointiin käytämme Google Tag Manager -palvelua. Evästeen käyttötarkoitus on  seurantatagien, kuten Facebook-pikseleiden, hallinnointi.

Tiedot ovat sellaisessa muodossa, että niitä ei voida yhdistää yksittäiseen käyttäjään ilman lisätietoja. Sininenpallo.fi:n ylläpitäjä ei voi yhdistää evästeillä kerättyjä tietoja tiettyyn henkilöön ja pyrkii vähentämään tietojen tunnistettavuutta edelleen. Esimerkiksi osana verkkoanalytiikkatyökalujen käyttöä käyttäjän IP-osoitteesta poistetaan numeroita, jotta käyttäjän henkilökohtainen tunnistaminen ei olisi mahdollista kenellekään.

 
Lisätietoja Googlen evästeistä voit lukea täältä: GOOGLEN EVÄSTEKÄYTÄNTÖ.
Evästetiedot auttavat meitä parantamaan sivustomme toimivuutta ja käytettävyyttä. Lisätietoa evästeistä on VIESTINTÄVIRASTON SIVUILLA.

Evästeasetukset
Käytämme evästeitä parantaaksemme sivuston käytettävyyttä ja seurataksemme palveluiden käyttöä. Voit hyväksyä KAIKKI evästeet painamalla ”hyväksy kaikki evästeet” tai muuttaa niitä kohdasta ”evästeasetukset". Tietosuojaseloste
EvästeasetuksetHyväksy kaikki evästeetHyväksy vain välttämättömät evästeet
Evästeasetukset

Evästeet Sininen pallo -verkkosivuilla

Välttämättömät
Aina sallittu
Välttämättömät evästeet ovat ehdottomasti olennaisia, jotta websivusto toimisi asianmukaisesti. Nämä evästeet varmistavat perustoimivuudet ja ominaisuudet liittyen nimettömästi websivuston turvallisuuteen.
CookieDurationDescription
cookielawinfo-checkbox-advertisement1 yearSet by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional11 monthsThe cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance11 monthsThis cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy11 monthsThe cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Toiminnalliset
Toiminnallisia evästeitä käytetään suorittamaan tietynlaisia funktionaalisuuksia jakamalla websivuston sisältöä sosiaalisen median alustaan, keräämään palautetta ja muita kolmannen osapuolen evästeitä.
Suorituskyky
Suorituskykyevästeitä käytetään ymmärtämään ja analysoimaan pääsuorituskykyindeksiä websivustolla auttaen antamaan parempaa käyttäjäkokemusta vierailijalle.
Analytiikka
Analyyttisia evästeitä käytetään ymmärtämiseen, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa websivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa metriikasta, kävijämäärän lukumäärästä, poistumisprosentista, liikennelähteistä, jne.
Mainonta
Mainontaevästeitä käytetään tarjoamaan vierailijoille sopivia markkinointikampanjoihin liittyviä mainoksia. Nämä evästeet jäljittävät vierailijoita websivustojen lävitse ja keräävät tietoa tarjoamaan räätälöityjä mainoksia.
Muut
Muut ei-luokitellut evästeet ovat ne, joita analysoidaan ja jotka eivät vielä ole luokiteltu kategoriaan.
TALLENNA & HYVÄKSY
Powered by CookieYes Logo